Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa kuiva

Huhtikuu oli kuiva ja maakunnan vedenpinnat lähtivät aikaiseen nousuun

Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimääräistä lämpimämpi. Maakunnan pohjoisosissa keskilämpötila oli pitkään aikaväliin verrattuna 1,4 astetta ja etelämmässä 0,8 astetta lämpimämpi.

Maakunnan sadekertymä oli noin 47–77 % pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli noin 21 mm, kun keskimäärin huhtikuussa sataa 35 mm.

Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) kuun puolessa välissä vaihteli Jakokoskella, Höytiäisellä, Koitajoella ja Jänisjoella välillä 15–48 mm. Keskimäärin huhtikuun puolen välin lumen vesiarvo näissä pisteissä on 117 mm. Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä maakunnassa enää paikoitellen.

Järvien vedenkorkeudet lähtivät keväällä 2025 keskimäärin kaksi viikkoa aikaisemmin nousuun kuin yleensä. Tästä syystä osassa vesistöjä kuun lopun vedenkorkeus saattaa näyttäytyä ajankohdan keskiarvon yläpuolella, vaikka kevään vedenkorkeuden huippu jäisikin keskimääräisen tulvahuipun alapuolelle.

Pielisen vedenkorkeus oli huhtikuun lopussa noin 14 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Pielinen vaikuttaisi saavuttaneen keväthuippunsa toukokuun puolessa välissä jääden noin reilut puoli metriä keskimääräistä huippua alemmaksi. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän tasaiseen laskuun syyssateisiin saakka.

Orivesi-Pyhäselän vedenpinta oli kuukauden lopussa 28 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee vielä noin 10 cm kesäkuun alkuun mennessä.

Kermajärven vedenkorkeus oli huhtikuun lopussa 24 cm, Varisveden vedenkorkeus 34 cm, Ruunaan 8 cm, Juojärven 7 cm ja Kajoonjärven 2 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Viinijärven vedenkorkeus oli 16 cm ja Pyhäjärven 8 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.

Vesistöjen keskivirtaamat olivat huhtikuussa pitkän aikavälin keskiarvoihin verrattuna, Pielisjoen Kaltimoa lukuun ottamatta, keskimääräistä suurempia. Vedenpinnan korkeuksien tavoin aikainen sulamisjakso näkyy myös kuukauden keskivirtaamissa. Kaltimon virtaama oli noin 164 m3/s, kun se keskimäärin on noin 190 m3/s. Lieksanjoen, Koitajoen, Varisveden, Ruskeakosken, Puntarikosken ja Saramojoen virtaamat olivat 110–150 % keskimääräiseen verrattuna.

Huhtikuun lopussa olivat pohjavedenkorkeudet Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Ilomantsin Kuuksenvaarassa 7 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kontiolahden Jaamankankaalla 4 cm, Kontiolahden Jakokoskella 47 cm ja Nurmeksen Juutilankankaalla 20 cm ajankohdan keskiarvoa alemmalla. Routaa havaintopisteissä ei enää ollut mitattavissa.

Orivesi-Pyhäselällä ja Pielisellä jääolot muuttuivat nopeasti eikä jään paksuus ollut määritellyissä mittauspisteissä enää mitattavissa. Rantojen sulaminen on edennyt nopeasti.