Vaasan ja asukkaiden hiilijalanjälki selvitettiin

Vaasa on jälleen ollut mukana selvittämässä asukkaidensa kulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä eli hiilijalanjälkeä. Kulutuksen hiilijalanjälki tarkoittaa päästöjä, jotka muodostuvat energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Kulma-raportin mukaan Vaasan kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 524,4 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Verrattuna muihin Kulma-hankkeen kuntiin Vaasassa oli kuudenneksi vähiten kulutusperäisiä päästöjä.

Tulokset osoittavat, että suurin päästölähde on tavaroiden ja palveluiden hankinta (30 %). Seuraavaksi suurimmat päästöt muodostuivat ruoasta (28 %), jota seurasi energiankulutuksesta (20 %) ja liikkumisesta (19 %) syntyneet päästöt. Vähiten päästöjä oli syntynyt rakentamisesta (3 %).

- Se, että tavarat ja palvelut ovat suurin päästölähteemme, johtuu muun muassa siitä, että hankimme hyödykkeitä ympäri maailmaa. Julkisten toimijoiden osuus tästä hankintojen ja palvelujen kokonaisuudesta Vaasassa on noin 8 prosenttia, kertoo Vaasan kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Johanna Punkari. 

Kulma-hankkeessa kuntien kasvihuonepäästöjä mitataan kulutusperusteisen sekä alueellisen päästölaskentamallin avulla. Kulutusperusteisella päästölaskennalla pyritään laskemaan kaikki kuntalaisten ja julkisen sektorin kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu.

Hiilineutraaliutta seurataan alueperusteisen päästölaskennan kautta

Kunnilla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Laaja tietopohja kaupungin ja sen asukkaiden toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä auttaa suunnittelemaan ja kohdentamaan ilmastotoimia sekä mittaamaan toteutettujen toimien vaikutuksia.

- Vaasan strategista hiilineutraaliustavoitetta seurataan tuotantoperusteisten, eli alueellisen päästölaskennan, kautta. Tämä kertoo siis sen alueella konkreettisesti tuotetun päästön, mutta ei huomioi ostamiemme muualla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden päästöjä, kertoo Punkari.

Vaasan alueellista eli tuotantoperusteista päästölaskentaa seurataan CO2-raportin avulla. CO2-raportti on luotu alueellisen päästölaskennan tuloksista, eli kasvihuonepäästöistä, jotka koostuvat kunnan alueella syntyvistä päästöistä, energia- ja jätehuollon päästöistä sekä maatalouden ja tuotannon päästöistä.

- CO2-raportin pohjalta voidaan todeta, että Vaasan päästöt ovat laskeneet tasaisesti viime vuosien aikana. Vaasan alueperusteiset päästöt ovat laskeneet 53 prosenttia vuoteen 1990 verraten, toteaa Punkari.

- Oikeudenmukaisempi tapa seurata päästöjä olisi toki kulutusperusteinen lähestymistapa, jossa alueen tuotantoperusteisten päästöjen lisäksi otettaisiin huomioon myös se, millaisia hyödykkeitä ja palveluja asukkaat sekä julkinen sektori hankkivat, sekä miten alueella rakennetaan ja kuinka paljon näistä toiminnoista aiheutuu päästöjä globaalilla tasolla. Tämä päästölaskenta perustuu kuitenkin tiettyihin olettamiin, eikä siten ole niin tarkkaa ja perusteltua, arvioi Punkari.

Yhteistyöllä kohti hiilineutraaliutta

Vaasan kaupungin strategisena tavoitteena on olla hiilineutraali 2020-luvulla. Hiilineutraalius tarkoittaa, että kaupunkialueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään merkittävästi ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan.

Nyt työn alla on ilmastotiekartta, jonka avulla määritellään tarkemmin Vaasan askeleet hiilineutraaliuteen. Tarkoituksena on myös hankkia ilmastonmuutoksen seurantatyökalu sekä laskea tehtyjen toimenpiteiden vaikutus kaupungin päästökehitykseen. Ilmastotiekartan myötä toimenpiteet ja niiden vaikutukset voidaan tehdä näkyviksi myös kaupungin asukkaille. Lisäksi työkalu toimii päätöksenteon tukena.

Kaupungin toimien lisäksi hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä yrityksiltä, asukkailta ja muilta toimijoilta. Vaasa Climate Commitment on ilmastositoumushaaste, joka tiivistää yritysten, yhteisöjen ja kaupungin yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kulma-hankkeessa tehdyn selvityksen antamat tuloksetkin vahvistavat, että myös kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä jopa puoleen. Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä.

Kulma-hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löydät osoitteesta: www.sitowise.com