Euroopan muuttoliikeverkoston vuosiraportti 2024: Suomeen muutetaan töihin ja opiskelemaan pääasiassa Aasiasta
Euroopan muuttoliikeverkoston uuden raportin mukaan vuoden 2024 maahanmuutossa nähtiin laskua edellisvuoteen, mutta historiallisesti määrät olivat silti korkeita. Suomeen muutetaan etenkin Aasian maista töihin ja opiskelemaan, mutta myös perheen perässä. EU:n suuret turvapaikanhakijamäärät eivät juuri näkyneet Suomessa. Nämä ja muut maahanmuuton ilmiöt selviävät Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuosiraportista 2024.
EMN (European Migration Network) on tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto, jonka toimintaa koordinoi ja rahoittaa Euroopan komissio. EMN:n Suomen yhteyspiste toimii Maahanmuuttovirastossa.
Työperusteisessa maahanmuutossa laskua edellisvuoteen etenkin sote ja rakennusalalla
Vuonna 2024 ensimmäisiä oleskelulupia Suomeen työnteon perusteella myönnettiin yhteensä 11 103 henkilölle, mikä oli noin 23 % pudotus edeltävään vuoteen. Historiallisesti tarkasteltuna määrä oli silti korkea. Suomen heikosta taloustilanteesta huolimatta työperusteisia oleskelulupia myönnettiin enemmän kuin ennen koronapandemiaa.
Suomeen tullaan edelleen töihin pääosin Aasiasta. Yleisimmät hakijakansalaisuudet vuonna 2024 olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Näistä Filippiinit, Intia, Vietnam ovat hallitusohjelman mukaisia kansainvälisen rekrytoinnin kumppanuusmaita. Kansalaisuudet pysyivät osittain samoina kuin edellisvuonna, mutta joitain muutoksiakin nähtiin. Thaimaan kansalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi monen muun kansalaisuuden ohi thaimaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden hakiessa työlupaa.
– Aikaisemmin nousujohteisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhoitoalalla sekä rakennusalalla nähtiin laskua vuonna 2024. Esimerkiksi rakennusalalla myönnettävät luvat putosivat 72 % edellisvuoteen. Arvioimme, että talouden heikko suhdannetilanne ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet myönnettyjen lupien määrän laskuun. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan lupamäärissä puolestaan näkyi julkisen sektorin ja etenkin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne, tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Suomi kiinnostaa kansainvälisiä opiskelijoita
Siinä missä Suomeen suuntautuva työperusteinen maahanmuutto laski, vaikuttaa Suomi kiinnostavan entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Opiskeluperusteisia ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2024 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 14 163, mikä oli noin 10 % kasvu edellisvuoteen. Aasian maat olivat merkittävästi edustettuina vuonna 2024 myös opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa. Eniten opiskelijoita saapui Bangladeshista, Nepalista ja Kiinasta.
Opiskelijoiden perheenyhdistäminen ennätyskorkealla
Perhe oli jälleen yleisin syy muuttaa Suomeen, mutta myös näissä luvissa nähtiin laskua edellisvuoteen. Vuonna 2024 ensimmäisen oleskeluluvan perhesiteen perusteella sai 18 018 henkilöä, mikä oli pudotus vuoden 2023 ennätysmäiseen lukuun 20 278. Tosin jatkolupia myönnettiin puolestaan 25 395 kappaletta, mikä oli huomattava nousu vuoden 2023 lukuihin verrattuna (17 284 kappaletta). Monet perheet siis haluavat jatkavat oleskeluaan Suomessa.
– Myös perhesideluvissa Aasian maat olivat kärjessä. Tätä selittää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lisääntynyt muuttoliike. Vuonna 2024 suurimmaksi hakijakansalaisuudeksi nousi Filippiinit, mitä seurasi Sri Lanka, Intia ja Nepal. Venäjä puolestaan putosi pois viiden suurimman hakijakansallisuuden joukosta, Hirvelä kertoo.
Turvapaikanhakijoiden määrässä suuri pudotus
Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä putosi lähes puoleen edellisvuodesta. Turvapaikkahakemuksia jätettiin 2024 yhteensä 2 948 kappaletta, kun vuonna 2023 hakemuksia jätettiin 5 372.
– Koko EU-alueella turvapaikkahakemuksia jätettiin yli miljoona, mutta korkea turvapaikkahakemusten määrä ei ole kuitenkaan heijastunut Suomeen. Hakemusmäärän kasvua hillitsivät itärajan sulun lisäksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta, Suomen maantieteellinen sijainti sekä tiettyjen kohdemaiden, kuten Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan vetovoimatekijät Suomeen verrattuna, Hirvelä sanoo.
Perinteisesti tilastojen kärjessä olleet Somalia, Afganistan ja Irak olivat myös vuonna 2024 yleisimmät turvapaikanhakijoiden lähtömaat. Kaikkien näiden kansalaisuuksien jättämien hakemusten lukumäärät kuitenkin putosivat suhteessa edellisvuoteen.
Webinaari maahanmuuton ajankohtaisista ilmiöistä
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) ja Maahanmuuttovirasto järjestävät webinaarin Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2024–2025 tiistaina 20.5.2025 kello 10–11.15.
Tilaisuudessa EMN:n ja Maahanmuuttoviraston asiantuntijat luovat katsauksen vuosien 2024 ja 2025 maahanmuuton kokonaiskuvaan työperusteisen ja humanitaarisen maahanmuuton näkökulmasta. Tarkastelussa ovat sekä tilastolliset trendit että Suomen maahanmuuton toimintaympäristön viimeaikaiset muutokset.
Tilaisuudessa esitellään myös EMN:n kansallinen Maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti 2024 sekä tilastokatsaus Maahanmuuton tunnusluvut 2024. Lisäksi tutustutaan Maahanmuuttoviraston uusimpaan Maahanmuutto Suomeen -katsaukseen.
Tilaisuuden avaa Maahanmuuttoviraston tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä ja EMN:n Suomen yhteyspisteen johtaja Rafael Bärlund. Tämän jälkeen seuraa asiantuntijapaneelin esitys maahanmuuton eri ilmiöistä, kuten työperusteista maahanmuutosta, kansainvälisistä opiskelijoista ja kansainvälisestä suojelusta. Asiantuntijapaneelissa mukana ovat erityisasiantuntijat Tuukka Lampi ja Samuli Volanen EMN:stä sekä Kaisla Huhta Maahanmuuttovirastosta.
- Seuraa webinaaria klo 10–11.15: Maahanmuuton ilmiöt ja trendit 2024–2025
- Euroopan maahanmuuttoverkoston maahanmuutto- ja turvapaikkaraportti 2024
- Maahanmuuton tunnusluvut 2024
- Maahanmuutto Suomeen 2/2025
Lisätietoa medialle
- Tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä, etunimi.sukunimi@migri.fi, 0295 434 083
- EMN:n Suomen yhteyspisteen johtaja Rafael Bärlund, etunimi.sukunimi@migri.fi, 0295 433 022
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Legislative amendments and new requirements for family reunification16.6.2025 10:01:31 EEST | Press release
The provisions of the Aliens Act on residence permits issued on the basis of family reunification will change on 16 June 2025. These changes concern minimum age of spouses, financial resources of a minor's family member, definition of when a child is considered a minor, and the period of residence requirement for family reunification.
Ändringar och nya förutsättningar som gäller familjeåterförening16.6.2025 10:00:42 EEST | Pressmeddelande
Utlänningslagen ändras den 16 juni 2025 beträffande uppehållstillstånd som beviljas på grund av familjeåterförening. Ändringarna gäller makarnas minimiålder, försörjningen för en familjemedlem till ett minderårigt barn, fastställandet av när ett barn ska vara minderårigt och kravet på anknytningspersonernas boendetid.
Perheenyhdistämiseen muutoksia ja uusia edellytyksiä16.6.2025 10:00:22 EEST | Tiedote
Ulkomaalaislaki muuttuu perheenyhdistämisen perusteella myönnettävien oleskelulupien osalta 16.6.2025. Muutokset koskevat puolisoiden vähimmäisikää, alaikäisen lapsen perheenjäsenen toimeentuloa, lapsen alaikäisyyden määrittämistä ja perheenkokoajien asumisaikaedellytystä.
Changes to work-based residence permits – protection period for unemployment and new notification obligation for employers11.6.2025 10:01:11 EEST | Press release
The legislative amendments concerning residence permits on the basis of work will enter into force on 11 June 2025. In the future, a person working in Finland with a residence permit on the basis of work will have three or six months to find a new job if their employment relationship ends prematurely. The aim of the legislative amendment is to bind work-based residence permits more closely to employment and to improve the supervision of the permit.
Ändringar i arbetsrelaterade uppehållstillstånd – en skyddstid vid arbetslöshet och ny anmälningsskyldighet för arbetsgivarna11.6.2025 10:00:52 EEST | Pressmeddelande
Lagändringarna om uppehållstillstånd på grund av arbete träder i kraft den 11 juni 2025. I fortsättningen måste en person som arbetar i Finland med ett arbetsrelaterat uppehållstillstånd hitta nytt arbete inom tre eller sex månader om anställningen upphör i förtid. Syftet med lagändringen är att starkare binda det arbetsrelaterade uppehållstillståndet till arbetet och förbättra tillsynen över tillståndet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme