EK:lta merkittävä panostus Ukrainaan - suomalaisyritykset mukaan uudelleenrakentamiseen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnistää vauhdilla Pro Ukraina -hankkeen, jolla tavoitellaan yli 200 suomalaisyrityksen osallistumista Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Samalla testataan vienninedistämisen uutta toimintamallia, jossa hyödynnetään Ruotsin ja Tanskan onnistuneita käytäntöjä pk-yritysten kansainvälistämiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Suomen tuki Ukrainalle on horjumatonta. Nyt ukrainalaiset toivovat Suomen elinkeinoelämän panosta uudelleenrakentamiseen, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Kestävästi toimivat suomalaiset yritykset voivat vaikuttaa konkreettisesti sen puolesta, että uudelleenrakentaminen tapahtuu eurooppalaisin standardein ja toimintaperiaattein, mikä on aivan ratkaisevaa Ukrainan länsi-integraatiolle ja EU-jäsenyysprosessin etenemiselle. ”
Vahva panostus kenttätyöhön
Uudelleenrakentamisen vauhdittamiseksi EK käynnistää syyskauden alussa Pro Ukraina -hankkeen, jolla tarjotaan suomalaisyrityksille uudenlaisia vienninedistämisen palveluita Ukrainaan etabloitumisen ensivaiheeseen.
Toimintamalli perustuu kahdelle tukijalalle: Suomen päässä jalkaudutaan laajamittaiseen vientiyritysten aktivointiin ja Kiovasta käsin tuotetaan yrityksille konkreettisia markkinaselvitys- ja kumppaninhakupalveluita.
Ukrainasta voi tulla merkittävä kasvumahdollisuus myös monelle pk-yritykselle, sanoo EK:n johtaja Petri Vuorio:
”Tavoitteena on saada kahden vuoden aikana yli 200 suomalaisyritystä mukaan Ukrainan uudelleenrakentamiseen. Ukraina voi tarjota Suomelle jopa 1–2 miljardin euron vuosittaisen lisävientipotentiaalin seuraavan vuosikymmenen aikana”.
Ukraina tarvitsee kestävää kehitystä ja suomalaista osaamista
Ukraina tarvitsee apua eritoten tuhottujen asuntojen, koulujen, sairaaloiden, kuljetus- ja energiainfrastruktuurin sekä teollisuuslaitosten uudelleenrakentamiseen.
Ukraina on määritellyt uudelleenrakentamisensa johtoajatukseksi build back better -periaatteen. Suomalaisyritykset pystyvät tarjoamaan näihin odotuksiin vastaavaa huippuosaamista mm. energiaratkaisuissa, telekommunikaatiossa ja kyberturvassa, teollisissa tuotantolaitteissa ja kaivosteknologiassa, rakentamisen ratkaisuissa sekä väestönsuojissa.
Ukrainan infrastruktuurin uudelleenrakennus on Maailmanpankin arvioiden mukaan yli 500 miljardin dollarin urakka. Lisäksi maalla on edessään satojen miljardien eurojen arvoinen puolustuksen ylösajo.
Mallia Suomen tulevaan vienninedistämiseen
EK:n hankkeella on Häkämiehen mukaan myös laajempi Suomen vientiä palveleva tavoite:
”On aika nostaa Suomen vienninedistämispalvelut muiden Pohjoismaiden tasolle. Ukraina-hankkeen kautta pystymme kehittämään Suomeen uutta toimintamallia, jolla vastataan yritysten tarpeisiin saada uusia markkinakartoituspalveluita kansainvälistymisen ensi askeliin. Otamme mallia erityisesti Ruotsin ja Tanskan vientipalveluiden parhaista käytännöistä. Yhteistyössä ulkoministeriön kanssa pyrimme siihen, että uusia vastaavanlaisia palveluita voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla prioriteettimarkkinoillamme, osana pysyvää Team Finland -toimintaa”.
Suomi on yksi suurimmista Ukrainan tukijamaista talouden kokoon suhteutettuna, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio:
”Tuki suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksille Ukrainassa on keskeisimpiä ulkoministeriön tuen muotoja. Jälleenrakentaminen on jättiurakka, joka tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia suomalaisyrityksille ja niiden osaamiselle ja teknologialle. Tässä Ukraina-hankkeessa toimimme yhdessä suomalaisen työn ja yrittäjyyden asialla.”
Suomen pohjoismaiset verrokkimaat etenevät nyt vauhdilla Ukrainassa. Esimerkiksi Ruotsin vienninedistäjällä Business Swedenilla on Kiovassa lähes kymmenen hengen toimisto. Häkämies uskoo, että uudesta Suomen mallista voidaan saada vielä parempi ja tehokkaampi, kun panostamme myös kotimaassa tapahtuvaan jalkatyöhön.
Uusien yritysten saaminen Ukrainaan ja niiden ensiaskelissa auttaminen tarjoaa lisämahdollisuuksia myös markkinoilla toimiville tukipalveluiden tarjoajille.
Lisätiedot:
johtaja Petri Vuorio, puh. 050 323 2979
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK: Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen yhdistäminen vasta ensiaskel kohti yleistukea19.6.2025 07:33:49 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää hallituksen esitystä työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen yhdistämisestä erinomaisena uudistuksena. Uudistuksen myötä sosiaalituki selkeytyy ja vie kohti työtä kannustavaa yleistukimallia.
EK:n yrityskysely: Suomessa on 11 000 kasvuyritystä ja 22 000 vientiyritystä – pk-sektorilla nähdään jo valoa13.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työnantajakentän tilanne on jatkunut vaikeana Suomen pk-sektorilla. Käänne voi kuitenkin olla käsillä: yli 40 prosenttia yrityksistä tähtää kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin 7000 kotimarkkinayritystä harkitsee viennin ensiaskelten ottamista. Kasvukäänteen onnistumiseksi EK peräänkuuluttaa toimia osaajapulaan varautumiseksi, hallinnollisen taakan ja yritysrahoituksen pullonkaulojen ratkaisemiseksi sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. EK:n kasvuyrittäjyyskatsauksen kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 työnantajayritystä. Tulokset kertovat, että Suomessa on nyt arviolta 11 000 kasvuyritystä. Lukumääräarvio on sama kuin vuosi sitten eli edelleen 14 prosenttia työnantajayrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin liikevaihdon vuosikasvua ja on myös saavuttanut tämän kasvuvauhdin edellisen 12 kuukauden aikana. Vaikka kasvuyritysten määrä on kaukana huippuvuosista, voi käänne olla käsillä: 43 prosenttia pk-sektorin yrityksistä tavoittelee kasvua
EU:n rahoitus tienhaarassa – Suomi pärjää, jos parhaita hankkeita rahoitetaan12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat. EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoit
Investointitiedustelu: Teollisuuden investoinnit laskevat suurten hankkeiden valmistumisen myötä – T&K-toiminta kääntyy pieneen kasvuun11.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan supistuvan kuluvana vuonna vajaalla kahdella prosentilla. Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2025 olisi noin 9,7 miljardia euroa.
EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara: Alkoholitestin tulokset eivät mene työnantajalle10.6.2025 13:19:12 EEST | Tiedote
Julkisuudessa eri tahojen kannanotoista voi saada väärän käsityksen, että työnantajalle menisi työterveydestä tieto työntekijän alkoholin käytöstä tai jopa uudenlaisen alkotestin tulos. Näinhän asia ei ole. Työnantaja saa vain tiedon siitä, onko hänen työntekijänsä sopiva työnantajan hänelle osoittamaan työhön. Arviossa alkotestit ovat vain osa työterveyslääkärin arviota työkyvystä. Työkykyarvio korostuu esim. lentokapteenin, linja-auto tai rekka-auton kuljettajan työssä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme