Pohjalaiset klassikot Nelimarkka, Myntti ja Vionoja Kokkolan kesän vetonauloina

Komiat pärjää aina. Vanhaan pohjalaiseen sanontaan kiteytyy horjumaton usko ja ylpeys omaan osaamiseen. Sanonta on ajankohtainen ja pohjalaisuus jälleen framilla elokuvista Euroviisuihin – murteella ylpeästi maustettuna ja asenteella alleviivattuna. K.H.Renlundin museon kesänäyttelyn keskiössä on kolme pohjalaista komiaa – Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja.

K.H.Renlundin museon Roosin talon kesänäyttelyssä Eero Nelimarkan (1891–1977), Eemu Myntin (1890–1943) ja Veikko Vionojan (1909–2001) pohjalainen sielunmaisema käy dialogia nykyhetken kanssa. Euroopan sykkivä taide-elämä antoi eväitä matkustelevien taiteilijoiden ilmaisun kehittymiseen kansainvälisempään suuntaan. Samanaikaisesti teoksissa on vahvana läsnä kotimaan lakeuksilla kypsynyt temperamentti. Näyttely saa katsojansa pohtimaan, mitä pohjalaisuus on ollut ja mitä se on nykyaikana.

Näyttely on ensimmäinen laajempi kattaus, jossa Kokkolan oman ylpeyden Veikko Vionojan taiteen rinnalla voi nähdä laajemmin Eero Nelimarkan ja Eemu Myntin teoksia. Esillä on 54 teosta, maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa kotimaisista museoista, yksityiskokoelmista ja K.H.Renlundin museon hallinnoimasta Kokkolan kaupungin taidekokoelmasta. Näyttelyn on kuratoinut museonjohtaja emerita Anne-Maj Salin yhteistyössä K.H.Renlundin museon työryhmän kanssa.

”Taideteos syntyy siten, että taiteilija kokoaa näkemyksensä rovioksi, jonka hänen temperamenttinsa tuli polttaa” – Eemu Myntti

Komiat pärjää aina -näyttely korostaa sitä, että pohjalaisuus on enemmän kuin maantieteellinen sijainti. Pohjalaisuus on asenne, identiteetti ja vakaumus. Näyttelyssä luodaan katsaus kolmeen pohjalaistaiteilijaan, kolmeen maalariin ja kolmeen temperamenttiin. Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja olivat kaikki Pohjanmaan poikia. Kolme taiteen tekemisen syvällisesti sisäistänyttä lakeuksien kasvattia ja suomalaisen taiteen klassikkoa. Erilaisia kädenjäljeltään, mutta samanlaisia taiteilijavakaumuksessaan. Vionoja ja Nelimarkka ovat vakiinnuttaneet asemansa pohjalaisen maiseman ja elämänpiirin kuvaajina. He maalasivat eteemme sielunmaiseman, joka mielletään yhä pohjalaiseksi: korkean taivaan ja matalan horisontin, sekä harmaan, surumielisen ja jopa hylätyn pihapiirin. Samalla heidän teoksissaan heijastuvat yhtä lailla myös arjen idylli, onnen hetket ja kesän vihreä loisto. Myntin lakeus ja maailma on toisenlaista. Se räiskähtelee kuin ilotulitus. Laihialla on yhtä eksoottista ja romanttista kuin Rivieralla.  

”Vain sitä voi kuvata, johon sydän on kokonaisesti kiintynyt” – Veikko Vionoja

Sielunmaisema on myös muisto. Se on yhtä lailla Ullava, Ylistaro, Vaasa, Alajärvi, Alahärmä, Helsinki, Pariisi, Cagnes, Nizza tai Firenze. Kukin näyttelyn taiteilijakolmikosta kävi ulkomailla imemässä vaikutteita ja tutkimassa maailmantaidetta. Myntti oli 1910–30-lukujen, aikansa muodikkaiden, mondeenien elämänpiirien ja etelän värihehkun maalari. Aikakauden kiihkeä elämänrytmi sykkii Myntin teoksissa värikylläisinä siveltimenvetoina. Nelimarkan 1910–20-lukujen modernismi, herkkä ja lyyrinen taide muuttui pian vahvaksi, vakaaksi ja vakavaksi isänmaallisuutta henkiväksi taiteeksi. Nelimarkka antoi pohjalaismaisemalle kasvot ja loi sen kuvaidentiteetin ikkunainteriööreillä, kansankuvauksilla, talvisilla tai viljavilla peltomaisemilla, sekä vakaana virtaavilla pohjalaisjoilla. Vionojan ikkunat lakeudelle, haikeat

interiöörikuvat ja Kyrönjoki-peilaukset näyttäytyivät jo hänen huippukautenaan 1960–70-luvuilla nostalgisina, menneen maaseutuelämän ja kadonneen maailman kuvauksina, vaikka tosiasiassa ne sisältävät paljon ajankohtaista ja syvää taideajattelua. Niissä on modernin abstraktin vaikutteita ja klassisen maalaustaiteen ideoita. Vionojan taiteessa aika on pysähtynyt, eikä kuva kuulu millekään aikakaudelle.

”…ja niin syttyi rakkaus, joka on kestänyt tähän päivään asti.” – Eero Nelimarkka

 

Jokaisen tuotannosta löytyy monia persoonallisia omakuvia kertomassa taiteilijatarinaa ja avaamassa taiteilijan sielua, ja myös tekijänsä näköinen, ja aikaansa peilaava naiskuvagalleria. Vionojan maalauksissa naisfiguurit näyttäytyvät omaan sisäiseen maailmaansa eristäytyneinä ja tunnistamattomina hahmoina sekä tummanpuhuvina körttiläisvaimoina, mutta myös muoto- ja akatemiakuvissa sekä luonnoksina. Nelimarkan teosten naiset puolestaan ilmentävät lyyristä herkkyyttä, äidillistä hellyyttä ja arkisuutta. Persoonalliset Saima-vaimon kuvat ovat olennainen osa Nelimarkan tuotantoa. Myntin naiskuvissa sen sijaan hehkuvat eksoottiset joutsenkaulamadonnat ja eroottiset eevat, jotka eivät ole välttämättä mallinsa näköisiä tai heitä imartelevia, vaan vahvatunnelmaisia henkilötutkielmia.

 

Komiat pärjää aina – Eero Nelimarkka, Eemu Myntti ja Veikko Vionoja

23.5.–24.8.2025 

Roosin talo, alakerta, Pitkänsillankatu 39

Näyttelyn tekstit suomi, ruotsi, englanti.

Kuvatiedot:
Eero Nelimarkka, Omakuva, 1915. Kuva: Marcus Riska  

Näyttelyn yhteydessä:

LA 14.6.2025 kuraattorin opastukset klo 17.30 suomeksi ja 18.00 ruotsiksi Kesänavaus museopihoilla-tapahtuman yhteydessä. Tapahtumaan ja opastuksille vapaa pääsy. Opastusten kesto 20 min.