Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa – kasvu on selkeästi nopeampaa kuin Ruotsissa
4.6.2025 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Masennuslääkkeiden käyttö nuorilla aikuisilla kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, etenkin nuorilla naisilla. Käyttö on lisääntynyt Suomessa selvästi enemmän kuin Ruotsissa. Vastaava kehitys nähdään myös alakouluikäisten lasten, erityisesti poikien, ADHD-lääkkeiden käytössä.

Kelan tuore tilastotarkastelu osoittaa, että masennuslääkkeiden käyttö on ollut Suomessa selvässä kasvussa 18–29-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Vuonna 2014 nuorista naisista 8 prosenttia ja nuorista miehistä 5 prosenttia osti masennuslääkkeitä vähintään kerran. Vuonna 2024 mennessä osuudet olivat nousseet jo lähes 18 prosenttiin naisilla ja 8 prosenttiin miehillä.
Myös alakouluikäisten lasten ADHD-lääkkeiden käyttö jatkoi edelleen kasvuaan. Vuonna 2024 lähes 11 prosenttia pojista ja vajaa 4 prosenttia tytöistä käytti ADHD-lääkitystä.
– ADHD-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut perustellusti esillä. Masennuslääkkeiden käytön yleistyminen on puolestaan jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Vaikka kasvuvauhti näyttää hidastuneen, käyttäjiä on nuorista naisista kuitenkin jo lähes viidennes, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Suomessa masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaammin kuin Ruotsissa
Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kasvu on ollut erityisen nopeaa.
Esimerkiksi vuonna 2016 nuorten masennuslääkkeiden käyttö oli Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen yhtä yleistä. Vuoteen 2024 mennessä ero oli nuorilla naisilla kasvanut lähes viiteen prosenttiyksikköön.
Myös lasten, erityisesti pienten poikien, ADHD-lääkitys lisääntyy Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa: viime vuonna suomalaisista 5–9-vuotiaista pojista jo vajaa 6 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä, kun Ruotsissa vastaava osuus oli reilu 2 prosenttia.
– Masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käytön kasvu on ollut Suomessa voimakasta paitsi Ruotsiin myös Norjaan ja Tanskaan verrattuna, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitoa on puutteellista
Kelan tutkijoiden mukaan lääkkeiden käytön yleistymiskehityksen taustalla on todennäköisesti lukuisia tekijöitä. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien tunnistaminen sekä näihin liittyvä hoitoon hakeutuminen on ollut voimakkaassa kasvussa.
– Mieliala- ja ahdistuneisuusoireilu ovat tutkimusten mukaan yleistyneet etenkin nuorilla tytöillä ja naisilla. Masennustilojen sekä ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden diagnoosit näkyvät yhä useammin myös nuorten naisten terveydenhuollon käyntitiedoissa, kertoo Vuori.
ADHD-oireilun kehityssuunta eroaa näytön suhteen mieliala- ja ahdistuneisuusoireilusta.
– Lasten ADHD-oireilun yleistymisestä ei ole selkeää tutkimusnäyttöä, mutta diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti. Monet asiantuntijat Suomessa ovat huolissaan poikien virhediagnostiikasta ja lääkkeellisestä ylihoidosta, sanoo Vuori.
Tutkijat korostavat syvemmän ymmärryksen tarvetta siitä, miksi yhä useampi lapsi ja nuori käyttää lääkitystä ja mistä melko suuriksi kasvaneet erot verrokkimaihin nähden johtuvat. Tieto masennus- ja ADHD-lääkityksen merkityksestä osana hoitokokonaisuutta on myös puutteellista.
– Psyykenlääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla. Jatkotutkimusta tarvitaan kuitenkin siitä, miten masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt erilaisista perhetaustoista tulevilla nuorilla, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Kelan asiantuntijat korostavat myös masennus- ja ADHD-lääkkeiden käytön väestöseurannan kehittämisen tärkeyttä. Kelan lähiaikoina julkaistava datasovellus esittää näiden lääkkeiden käyttäjien väestöosuuksia ikä- ja sukupuoliryhmittäin sekä koko maan tasolla että alueellisesti.
Lisätietoa
Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.
Yhteyshenkilöt
Miika VuorierikoistutkijaKela
Puh:020 634 1790miika.vuori@kela.fiKati SarnolaerikoistutkijaKela
Puh:020 635 7885kati.sarnola@kela.fiHeta MoustgaarderikoistutkijaKela
Puh:020 634 2087heta.moustgaard@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kutsu: Aamu Kelassa 18.3.2026: Kallisarvoiset vauvat – saisiko rahalla Suomeen lisää lapsia?12.3.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Aamu Kelassa -keskustelutilaisuudessa kysytään, millaisilla yhteiskunnallisilla toimilla ihmisiä voidaan auttaa pääsemään toivomaansa lapsilukuun. Entä millainen rooli sosiaaliturvalla on? Ilmoittaudu mukaan viimeistään 16.3.!
Antalet mottagare av hemvårdsstöd har halverats under de senaste tio åren12.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 hade antalet mottagare av stöd för hemvård av barn sjunkit till 60 000 personer, varav åtta procent var män. Den främsta orsaken till att antalet mottagare sjunkit och kostnaderna minskat är att det föds färre barn, men också att familjerna tar ut hemvårdsstöd i mindre utsträckning än tidigare. Det finns tydliga skillnader mellan de olika regionerna beträffande hur mycket hemvårdsstöd familjerna tar ut.
Kotihoidon tuen saajamäärä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa12.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kotihoidon tuen saajia oli enää alle 60 000 vuonna 2025, ja heistä kahdeksan prosenttia oli miehiä. Saajamäärä ja kulut vähenevät pääosin siksi, että lapsia syntyy vähemmän, mutta perheet käyttävät myös tukea aiempaa vähemmän. Alueiden välillä löytyy tuen käytössä selkeitä eroja.
Nu är det lättare att ansöka om reseersättning för en närstående i MittFPA11.3.2026 09:33:28 EET | Pressmeddelande
Uppdateringen av MittFPA gör det smidigare att ansöka om reseersättning för en närstående. När ansökningar och bilagor skickas i e-tjänsten snabbas handläggningen upp.
Matkakorvausten hakeminen läheisen puolesta helpottui OmaKelassa11.3.2026 09:33:28 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). OmaKelan uudistus sujuvoittaa matkakorvausten hakemista toisen puolesta. Hakemuksen ja liitteiden lähettäminen verkossa nopeuttaa käsittelyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme