Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri
4.6.2025 07:05:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.

Atomin ytimien radioaktiivinen hajoaminen on ollut eräs ydinfysiikan kulmakivistä jo ydintutkimuksen alkuajoista asti. Nyt Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on onnistuttu tuottamaan uusi, toistaiseksi raskain atomiydin, jonka hajoamismuotona on protoniemissio.
- Protoniemissio on harvinainen radioaktiivisuuden muoto, jossa ydin emittoi protonin päästäkseen kohti vakaampia ytimiä, kertoo väitöskirjatutkija Henna Kokkonen Jyväskylän yliopistosta.
Lyhytikäisten ytimien tutkiminen ei ole helppoa, muttei mahdotonta
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden löytämä uusi ydin on astatiinin kevein tunnettu isotooppi, 188At, joka koostuu 85 protonista ja 103 neutronista. 188At kaltaisten, hyvin lyhytikäisten ytimien, tutkiminen on haastavaa ja vaatii tarkat mittauslaitteistot sekä -järjestelmät.
- Atomiydin tuotettiin fuusio-höyrystysreaktiossa törmäyttämällä strontiumionisuihkua hopeakohtioon. Kaikista reaktiossa tuotetuista fuusiotuotteista uusi isotooppi onnistuttiin erottamaan RITU rekyylierottelijan ilmaisinlaitteistolla, selventää akatemiatutkija Kalle Auranen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimus paljasti uusia havaintoja raskaista ytimistä
Kokeellisten mittaustulosten lisäksi työssä laajennettiin teoreettista mallia, jonka ansiosta mitattuja tuloksia ymmärrettiin laajemmin. Ytimen tulkittiin olevan vahvasti prolaatti eli ”vesimelonin muotoinen”.
- Ytimen ominaisuuksia tutkittaessa huomasimme ytimen valenssiprotonin olevan erityisen vahvasti kiinni ytimessä. Tulkitsimme tämän johtuvan niin kutsutusta Thomasin ja Ehrmanin ilmiöstä, jota ei ole aiemmin yrityksistä huolimatta havaittu näin raskailla ytimillä, kertoo Kokkonen.

Tutkimus on jatkoa pro gradu -tutkielmaan
Tutkimus on osa Kokkosen väitöskirjatyötä, ja se on suoraa tieteellistä jatkoa hänen pro gradu -tutkielman yhteydessä julkaistulle uudelle atomiytimelle, 190-astatiinille. Tutkimus julkaistiin Physical Review C - julkaisusarjassa vuonna 2023.
- Isotooppilöydöt ovat maailmanlaajuisesti harvinaisia ja tämä on jo toinen kerta, kun saan olla mukana tekemässä historiaa. Jokainen koe on haastava ja tuntuu upealta tehdä tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään paremmin materian rajoja ja atomiytimien rakennetta, iloitsee Kokkonen.
Tutkimusartikkeli on kirjoitettu osana kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, johon kuuluu myös teoreettisen ydinfysiikan asiantuntijoita. Tutkimusartikkeli julkaistiin erittäin arvostetussa Nature Communications -lehdessä 29.5.2025.
Artikkelin tiedot:
- New proton emitter 188At implies an interaction unprecedented in heavy nuclei, Nature Communications 16, 4985 (29.5.2025)
- Linkki artikkeliin: https://www.nature.com/articles/s41467-025-60259-6
- Doi-numero: https://doi.org/10.1038/s41467-025-60259-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Henna Kokkonen, henna.e.kokkonen@jyu.fi
Akatemiatutkija Kalle Auranen, kalle.e.k.auranen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta mukana juhlistamassa Pridea 7.–13.9.2026 – teemana liikuntarauha4.9.2026 10:17:16 EEST | Tiedote
Jyväskylän Pride -viikkoa vietetään 7.–13.9.2026. Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta JYY ovat tuttuun tapaan mukana tapahtumassa. Tapahtuman järjestää Jyväskylän Seta ry.
Data valjastetaan pelaajakehityksen tueksi: KalPa ja Jyväskylän yliopisto rakentavat uudenlaista pelaajapolkua3.9.2026 10:57:26 EEST | Tiedote
KalPa Hockey Oy:n ja Jyväskylän yliopiston JYU-Vuokatin yhteishankkeessa kehitetään datapohjaisia työkaluja, joiden avulla voidaan seurata nuorten jääkiekkoilijoiden kehitystä juniorivuosista aina ammattilaistasolle asti. Samalla pyritään ehkäisemään ylikuormitusta ja tunnistamaan lahjakkuuksia nykyistä yhdenvertaisemmin.
Jyväskylän yliopisto sai Nature Positive Universities -todennuksen ensimmäisten joukossa maailmassa3.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolle on myönnetty kansainvälinen Nature Positive Universities –varmennus vuodelle 2026. Jyväskylän yliopisto on edelläkävijä, joka sai tunnustuksen onnistuneesta työstään luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja luontopositiivisuuden edistämiseksi.
Rehtori Jari Ojala: Yliopistot kovien ulkoisten paineiden kourissa2.9.2026 14:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2026-2027 avajaiset 2.9.2026 Rehtori Jari Ojalan avajaispuhe (Vapaa julkaistavaksi 2.9. klo 14)
Kuinka paljon avohakkuita luonto kestää? Tutkimus määrittää boreaalisten metsälintujen ekologisen rajan2.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on ensimmäistä kertaa määrittänyt raja-arvon avohakkuiden ekologisesti kestävälle määrälle boreaalisissa metsissä. Tutkimuksen mukaan vanhojen metsien lintulajit tarvitsevat säilyäkseen joko pidemmän, noin 90 vuoden kiertoajan metsätaloudessa tai sen, että noin 20 prosenttia metsistä jätetään kokonaan avohakkuiden ulkopuolelle. Tulokset tarjoavat konkreettisen tavoitteen metsien ekologisesti kestävälle käytölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

