Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen

Usko vakituisen työn saamiseen on vahva, mutta silti yli kolmannes nuorista kokee epävarmuutta tulevaisuudestaan työelämässä. Kolme neljästä nuoresta suosii työntekoa tuella elämisen sijaan, vaikka työ ei toisikaan suurempia tuloja.

Työ ilmentyy nuorille monisyisenä elämänalueena, jossa sillä on aineellinen ja identiteettiä rakentava merkitys.

- Työ näyttäytyy samanaikaisesti sekä vaatimuksena että merkityksen lähteenä. Nuoret ovat usein siirtymävaiheessa, joka ei noudata odotettuja normeja, vaan on ennakoimaton, mutkitteleva ja liminaali, sanoo väitöskirjatutkija Frida Westerback Helsingin yliopistosta.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten työelämän epävarmuus vaikuttaa nuorten siirtymään aikuisuuteen ja kuinka he tasapainottelevat haasteiden ja mahdollisuuksien välillä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Siirtymässä aikuisuuteen yksilölliset, sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät kietoutuvat toisiinsa

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että siirtymää aikuisuuteen ja työelämään on tarkasteltava moniulotteisena kehityskulkuna, jossa yksilölliset, sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät kietoutuvat toisiinsa. Pitkittynyt liminaalitila – nuoruuden ja aikuisuuden välinen vaihe – vaikuttaa identiteetin ja hyvinvoinnin lisäksi myös siihen, miten hyvinvointijärjestelmät ja ammattilaiset pystyvät tarjoamaan tukea.

- Pysähtyneisyyden jaksot, tauot ja kiertotiet olisi nähtävä luonnollisina ja sosiaalisesti hyväksyttävinä osina siirtymäprosessia, ei poikkeamina normista. Muuttuvien elämänkulkujen ymmärtäminen edellyttää pitkittäistutkimuksia, jotka kykenevät tavoittamaan ajallista kehitystä, Westerback sanoo.

Syrjäytymisriski kasvaa, jos on pidempään pois työelämästä

Vaikka valtaosa nuorista aikuisista siirtyy koulutuksesta työelämään ilman merkittäviä vaikeuksia, osa nuorista kohtaa tässä elämänvaiheessa huomattavia haasteita. Viime vuosina 15–29-vuotiaita työn ja koulutuksen ulkopuolisia on Suomessa ollut noin 9 prosenttia ikäluokasta.

- Monelle nuorelle tilanne on lyhytaikainen, mutta jos nuorella on useita samanaikaisia haavoittuvuustekijöitä ja hän on ollut vastaavassa tilanteessa pidempään, syrjäytymisriski kasvaa, Westerback toteaa.

Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä työttömyysaste on ollut nousussa vuonna 2024 ja 2025, myös pääkaupunkiseudulla. Työmarkkinoilla heikoimmilla ovat ilman toisen asteen tutkintoa jääneet.

Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että työ muodostaa keskeisen osan nuorten elämänkulkua. Väitöskirja tuo esiin, miten työelämän marginaalissa elävät nuoret aikuiset tasapainoilevat yhteiskunnallisten odotusten ja omien epävarmuuden kokemustensa välillä.

Lisätietoja:
Frida Westerback, väitöskirjatutkija
frida.westerback@helsinki.fi
Puh. 029 412 4629, 050 448 1407

****************************************

Live stream

PM Frida Westerback väittelee 6.6.2025 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "I gränslandet mellan ungdom och vuxenliv - Unga vuxnas övergångar till vuxen- och arbetslivet i osäkra arbetsmarknadsförhållanden". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Karolina Eskelin -sali (U3032), Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on Docent Anne Harju, Malmö universitet, ja kustoksena on Helena Blomberg-Kroll.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.