SuPerin Inberg: Yhteisöllinen asuminen ei sovi muistisairaille

Ylen saamien valitusten perusteella yksiköihin on sijoitettu liian huonokuntoisia ja muistisairaita vanhuksia. Lisäksi yhteisöllisen asumisen ongelmat ovat työntekijöiden akuutti puute ja kouluttamattomuus, lääke-epäselvyydet ja virheet sekä vastuukysymykset. Vakavimmissa tapauksissa asiakasturvallisuus on vaarantunut merkittävästi.

– Hyvinvointialueet ovat vähentäneet ympärivuorokautisen hoidon määrää ja lisänneet yhteisöllistä asumista säästötoimena. Tämä on ristiriitaista, sillä ikäihmisten ympärivuorokautinen palveluntarve ei ole vähentynyt, Inberg kertoo.

Inbergin mukaan säästöjä on haettu väärästä kohteesta. – Yhteisöllisen asumisen lähtökohtana täytyy olla asiakkaan hyvä, tarpeenmukainen hoito.

SuPerin kokemuksen mukaan yhteisöllisellä asumisella yritetään kiertää henkilöstömitoitusta, sillä tässä palvelumuodossa ei ole samanlaista henkilöstömitoituslainsäädäntöä kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Laeissa kuitenkin määrätään, että myös yhteisöllisessä asumisessa laadukkaan ja asiakkaan tarpeenmukaisen palvelun tulee toteutua, Inberg muistuttaa.

– On ensiarvoisen tärkeää, että yhteisöllisessä asumisessa asiakkaan kuntoisuutta tarkastellaan säännöllisesti. Jos huomataan, että asiakas tarvitsee enemmän apua, on hänelle myönnettävä ympärivuorokautisen palveluasumisen paikka, jossa henkilöstö on mitoitettu lainmukaisesti, Inberg kertoo.

– Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen on kaivattu asumismuoto, jotta turvattomuudesta ja yksinäisyydestä kärsivät kotihoidon asiakkaat kokisivat elämänlaatunsa paremmaksi. Yhteisöllinen asuminen ei ole oikea palvelumuoto esimerkiksi muistisairaille tai muille vaativampaa hoitoa tarvitseville, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.