Vyötärölle kertyvä rasva lisää virtsankarkailun riskiä

Lantionpohjan toimintahäiriöt yleistyvät naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Estrogeenin puutos, sidekudoksen luonnollinen ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset sekä muut vatsaontelon painetta lisäävät tekijät saattavat johtaa lantionpohjan rakenteelliseen ja toiminnalliseen heikkenemiseen. 

Elämäntavoilla, esimerkiksi syömiskäyttäytymisellä ja fyysisellä aktiivisuudella, voi olla vaikutusta lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn. Kehonkoostumus on osittain elämäntapojen muokkaama, joten sen mittaaminen voi auttaa tunnistamaan toimintahäiriöiden riskin.

– Kehonkoostumuksen yhteyttä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin on tutkittu pääasiassa hyödyntämällä vain kehonpainoindeksiä ja vyötärönympärysmittaa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tarkemmilla menetelmillä mitatun kehonkoostumuksen yhteyttä oireisiin nelivuotisen seurannan aikana, väitöskirjatutkija Mari Kuutti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Tutkittuja lantionpohjan toimintahäiriöitä tässä tutkimuksessa olivat ponnistusvirtsankarkailu, pakkovirtsankarkailu, ulosteenkarkailu sekä gynekologisen laskeuman tunne. Laskeumat syntyvät, kun lantionpohjan tukirakenteet, sidekudokset ja lihaskudokset, pettävät.

Yli puolella naisista lantionpohjan toimintahäiriön oireita

Tutkimuksen alussa yli puolella tutkimukseen osallistuneista naisista oli jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Yleisin häiriöistä oli ponnistusvirtsankarkailu. Tutkimus osoitti, että kehonkoostumus on yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden esiintymiseen.

– Tutkimme kehon rasvapitoisuutta, mittasimme tutkittavien vyötärönympärysmitan ja laskimme kehonpainoindeksin. Analysoimme näiden muuttujien yhteyttä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin, Kuutti kertoo. 

Tulokset osoittivat, että suurempi kehon kokonaisrasvapitoisuus sekä suurempi rasvapitoisuus vatsan, vyötärön ja torson alueella sekä sisäelinten ympärillä olivat yhteydessä ponnistusvirtsankarkailun oireisiin. Samoin suurempi kehonpainoindeksi ja vyötärönympärysmitta olivat yhteydessä ponnistusvirtsankarkailun oireisiin. 

Nelivuotisen seurannan aikana tapahtuneet muutokset kehonkoostumuksessa eivät olleet yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden muutoksiin. 

-Kehonkoostumuksen ja ponnistusvirtsankarkailun oireiden yhteys todettiin poikittaistutkimuksessa. Toisin sanoen osoitimme, että nykyinen kehonkoostumus on yhteydessä nykyisiin oireisiin.

Tutkimus on osa laajempaa ERMA-tutkimusta ja sen nelivuotista EsmiRs-seurantatutkimusta. Tutkimukseen osallistui 376 jyväskyläläistä perustervettä naista, jotka olivat tutkimuksen alussa 47–55-vuotiaita. Kehonkoostumus mitattiin bioimpedanssilla, kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrilla ja antropometrialla. Demografiset tekijät (ikä, koulutus, työn fyysinen kuormittavuus ja fyysinen aktiivisuus) ja gynekologiset tekijät (raskaudet, synnytykset, vaihdevuosistatus ja mahdollinen kohdunpoisto) selvitettiin kyselylomakkeiden avulla itse raportoiden. 

Alkuperäisjulkaisu:

Association of body composition with the symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: a longitudinal study, Kuutti, Mari A., Hietavala, Enni-Maria, Juppi, Hanna-Kaarina, Sipilä, Sarianna, Aukee, Pauliina, Laakkonen, Eija K., DOI: 10.1097/GME.0000000000002572

Julkaisu on luettavissa verkossa

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Mari Kuutti, mari.a.kuutti@jyu.fi, p. 044 9724473

Apulaisprofessori Eija Laakkonen, eija.k.laakkonen@jyu.fi, p. 040 8053588

Lisätietoja ERMA- ja EsmiRs tutkimuksista: https://r.jyu.fi/Eyq