Hallitus valmistelee yt-asiamiehen, työneuvoston ja koulutuskorvauksen lakkauttamista – Seuraukset olisivat työntekijöille murheelliset

Orpon hallitus perustelee lakiesitysten valmistelua valtionhallinnon ja ministeriön säästötavoitteilla. Lakkauttamisten todellisista valtionhallintoa koskevista kustannussäästöistä ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

– Esimerkiksi yhteistoimintalakia koskevan valvontatehtävän lakkauttaminen olisi vastoin EU-säädöksiä. Valvontaa jouduttaisiin siksi todennäköisesti siirtämään toisaalle valtionhallinnossa, mikä vähentäisi säästöjen määrää, SAK:n johtaja Heli Puura arvelee.

Yhteistoiminta-asiamies edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistyötä

Yhteistoiminta-asiamiehen keskeinen tavoite on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, mikä vahvistaa luottamusta ja mahdollisuuksia tasapainoiseen paikalliseen sopimiseen. Yt-asiamies myös valvoo muun muassa yhteistoimintalain ja henkilöstörahastolain noudattamista.

Työpaikkojen yhteistoimintaa koskevia säännöksiä on muutettu nopeaan tahtiin viime vuosina, joten neuvonnalle on tarvetta työpaikoilla. Orpon hallitus on lisäksi vähentämässä työnantajan yhteistoimintavelvoitteita heinäkuun alusta lukien nostamalla yhteistoimintalain soveltamisrajaa ja puolittamalla työvoiman vähentämiseen liittyvät muutosneuvotteluajat.

– Kaikki nämä muutokset heikentävät työntekijöiden lakisääteisiä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Työnantajapuolelle muutokset sopivat, koska ne vähentävät tiedonanto- ja vuoropuheluvelvoitteita ja vähentävät työvoimakuluja, Puura toteaa.

Työneuvoston tehtäväkenttää pitäisi laajentaa lakkauttamisen sijaan

TEM valmistelee myös työneuvoston lakkauttamista. Työneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja muun muassa vuosilomalain, työaikalain ja työturvallisuuslain tulkinnasta ja soveltamisesta. Nämä lait ja niiden oikea tulkinta ovat tärkeitä työntekijöiden suojelun ja oikeusaseman kannalta. Lisäksi työneuvoston kautta on mahdollista saada erimielisestä laintulkinnasta juridinen lausunto verrattain nopealla ja edullisella tavalla.

Työneuvostoon kuuluu sekä työntekijöiden että työnantajien edustajia. Se on vahvistanut osapuolten välistä keskustelua ja yhteistyötä työlakien soveltamisessa, mitä SAK pitää tärkeänä.

– Työneuvostoa ei todellakaan pidä lakkauttaa. Olemme sen sijaan esittäneet työneuvoston tehtäväkentän laajentamista ja toiminnan kehittämistä, koska työntekijän suojelun kannalta on perusteltua kehittää riidanratkaisujatapoja ja matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden osuuden kasvu työmarkkinoilla on lisännyt työperäistä hyväksikäyttöä, lainvastaisuuksia ja työsuhteiden naamiointia yrittäjyydeksi, Heli Puura perustelee

Koulutuskorvauksen poistaminen pahentaisi työvoimapulaa

TEM:n valmistelulistalla kolmantena oleva koulutuskorvauksen poisto olisi suora leikkaus julkisen ja kolmannen sektorin työntekijöiden henkilöstökoulutuksesta. Erityisesti kunnat ja hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet laajasti lyhytaikaisesta koulutuksesta maksettavaa korvausta henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.

– Koulutuskorvauksen poisto pahentaisi työvoimapulaa ja vähentäisi julkisen puolen veto- ja pitovoimaa. Erittäin todennäköisesti henkilöstökoulutuksen määrä vähenisi julkisella sektorilla. Koulutuskorvauksen poistaminen on osa surullista jatkumoa hallituksen koulutusleikkauksille, joilla romutetaan aikuiskoulutusta ja heikennetään työllisyyttä ja tuottavuutta, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.