Korvaako vakuutus, jos salama iskee?

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa esiintyy tyypillisesti ukkoskauden eli touko-syyskuun aikana ukkosia noin 100 päivänä. Vuosien 1991–2020 aikana keskimääräinen maasalamamäärä oli 113 100. Vaihtelu voi olla vuosittain suurta – esimerkiksi viime vuonna havaittiin noin 140 700 maasalamaa.

Mitä lämpimämpää on, sitä suuremmat ovat edellytykset myös ukkosen syntyyn. Lämpimissä ilmamassoissa kosteus lisääntyy, jolloin myös ukkosten todennäköisyys kasvaa.

Korvaako vakuutus, jos salama iskee? Olemme koostaneet vastauksia muutamiin yleisimpiin kysymyksiin.

Korvataanko sähkölaitevahingot, jos töpseli on seinässä?

Kotivakuutus yleisesti ottaen korvaa salaman aiheuttamat ylijännitevahingot, vaikka laite olisi ollut ukkosen aikaan kytkettynä pistorasiaan.

”Vakuutus kyllä lähtökohtaisesti korvaa vahingot, vaikka johto olisi ollut seinässä. Jos kuitenkin johdot on mahdollista irrottaa, se kannattaa ehdottomasti tehdä. Ehdoin tahdoin ei kannata antaa ukkosen tehdä tuhojaan”, sanoo Pohjantähden korvausasiantuntija Eija Hämäläinen.

Joskus ukkonen voi kuitenkin yllättää. Erityisesti positiivisesti varautuneet salamat voivat harhautua sivusuunnassa niin pitkälle, että ne tuntuvat iskevän kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tämä on kuitenkin melko harvinaista.

Ylijännitesuojat voivat vähentää vaurioiden riskiä, mutta eivät täysin poissulje niitä. Salama voi rikkoa myös suojalaitteet. Erityisen herkät tai arvokkaat laitteet kannattaa kuitenkin suojata ylijännitesuojin. Pääkeskukseen asennutettava ylijännitesuoja suojaa kaikkia rakennuksen laitteita sähkölinjaa pitkin tulevalta ylijännitteeltä.

Millaisia vahinkoja ukkonen voi aiheuttaa?

Ukkoseen liittyviä yleisimpiä vahinkoja ovat:

• Ylijännitepiikit, jotka rikkovat elektroniikkaa (esimerkiksi televisiot, tietokoneet, kodinkoneet).
• Myrskytuuli, joka kaataa puita tai irrottaa rakennuksen rakenteita.
• Sähkökatkot, joiden vuoksi esimerkiksi pakasteet voivat pilaantua.
• Salamaniskut, jotka voivat sytyttää tulipaloja.

Lisäksi viallisessa sähköverkossa voi syntyä hengenvaarallinen nollavika. Nollavika on tilanne, jossa sähköverkon paluujohdin eli nollajohdin katkeaa, jolloin jännite voi nousta jopa 400 volttiin. Nollavika voi rikkoa laitteita saaden ne toimimaan poikkeuksellisesti. Jos nollavikaa epäillään, kannattaa ottaa yhteyttä sähkönjakeluverkon vikapäivystykseen. Tulee myös muistaa, että sähköt pitää katkaista varovasti pääkeskuksesta nahkahansikkaita käyttäen.

Miten ukkosen aiheuttamia vahinkoja voi ennaltaehkäistä?

Vaikka vakuutus korvaa monia ukkosen aiheuttamia vahinkoja, on ennaltaehkäisy aina erittäin tärkeää. Pienillä teoilla voi säästyä suurilta vahingoilta. Vaikka vahingot korvattaisiin, aiheutuu niistä aina vaivaa myös itselle.

”Kannustamme jokaista huolehtimaan kotinsa turvallisuudesta ennakoiden. Ennaltaehkäisemällä vahinkoja voimme paitsi vähentää ympäristön kuormitusta, myös hillitä korvausmenoja, jotka lopulta näkyvät asiakkaiden vakuutusmaksuissa”, sanoo Pohjantähden vastuullisuusasiantuntija Emmi-Maaria Tammisto.

Muistilista ukkosen lähestyessä:

• Irrota sähkölaitteet pistorasioista, jos mahdollista.
• Sulje ovet ja ikkunat.
• Varmista, että irtain omaisuus, kuten trampoliinit tai puutarhakalusteet, ei pääse lentämään tuulen mukana.
• Valmistaudu mahdolliseen sähkökatkoon (vara-akut, taskulamppu, kylmälaukut).

Pitkään jatkuneiden sähkökatkojen aikana myös sähköyhtiö voi olla velvollinen korvaamaan vahinkoja.