Vaasan kaupungin metsäsuunnitelma palautettava uudelleen valmisteluun (Pohjanmaa)

Suunnitelman toteuttaminen nykyisenlaisena johtaisi monin paikoin luonnonsuojelulain vastaisesti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseen tai heikentämiseen. Asiaan liittyvä ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä laadittu direktiivilajien toimintamalli, jota oli tarkoitus hyödyntää metsäsuunnitelman kaltaisissa suunnitelmissa lajisuojelun ennakoitavuuden parantamiseksi, on jätetty huomiotta. Hakkuilla hävitettäisiin suuri määrä silmälläpidettävien ja uhanalaisten lajien esiintymiä, ja hakkuita kohdistuisi lähes 300 hehtaarin laajuudella luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin vanhoihin metsiin. Saaristossa tehtävät avohakkuut olisivat haitallisia kansainvälisesti ainutlaatuisille maankohoamisrannikon metsille.  

ELY-keskus pitää metsäsuunnitelman ja kaavoituksen yhteensovittamista tärkeänä, jotta vältetään ristiriidat ja varmistetaan kestävä maankäyttö sekä turvataan asukkaiden elinympäristön viihtyisyys. Metsäsuunnitelmassa on esitetty esimerkiksi avo-, siemenpuu- ja harvennushakkuita yleiskaavan vastaisesti virkistysalueille. Virkistysalueet ovat kaavamääräyksen mukaan ensisijaisesti luonnonmukaisena säilytettäviä, ja hakkuut vaarantavat tämän tavoitteen. Ristiriitoja esiintyy esimerkiksi Gerbyssä, Melaniemellä, Korkeamäellä, Ristinummella ja Sundomissa. Pilvilammen ympäristössä on metsien käytössä huomioitava ulkoilun ohjaamistarve. Hakkuita on paikoin suunniteltu Pilvilammen ympäristössä myös luonnonsuojeluun varatuille alueille (SL), joiden suojeluarvoja ei saa vaarantaa.

Avohakkuita sekä kunnostusojituksia ja ojitusmätästyksiä on ehdotettu vedenhankintaa varten tärkeälle Sepänkylä-Kappelinmäen pohjavesialueelle, jolla tulee välttää maanmuokkaustoimia ja avohakkuita. Ojituksia ja ojitusmätästyksiä esitetään myös moniin eri lähi-, ulkoilu- ja virkistysmetsiin. Turvemaille suunnitellut kunnostusojitukset ja ojitusmätästykset lisäävät alapuolisiin vesiin kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, kasvattavat tulvariskejä ja lisäävät hiilipäästöjä. Metsäsuunnitelmassa on esitetty kuivattavia toimenpiteitä myös happamien sulfaattimaiden alueille, joilla harjoitettava metsätalous aiheuttaa aina merkittävän riskin alapuolisille vesistöille.  

Pilvilampi on Vaasan vesilaitoksen ainut merkittävä ja korvaamaton raakaveden lähde, eikä Pilvilammen ympäristön hakkuiden suunnittelussa vesistövaikutuksia ole todennäköisesti otettu lainkaan huomioon. Suunniteltuja toimenpiteitä Pilvilammen valuma-alueella ovat mm. avohakkuu, harvennus, mätästys ja istutus, jopa alle 10 m rantaviivasta. Vesistö on matala ja herkkä kuormitushuipuille ja kemikaalionnettomuuksille. Lisääntynyt kiintoainekuormitus voi vaikuttaa vedenottoon. Vesistön tilan muutokset vaikuttavat suoraan juomaveteen ja ne voivat uhata noin 60000 ihmisen juomaveden saantia. 

Vaasan tavoitteena on olla hiilineutraali 2020-luvulla, eli päästöjen tulee vastata korkeintaan sitä hiilidioksidimäärää, jonka Vaasan hiilinielut sitovat. Hiilinielujen ja -varastojen menetykseen johtavat runsaat hakkuut eivät tue tavoitetta. Hakkuita on myös suunniteltu monessa paikassa runsaiden hiilivarastojen alueille sekä vanhoihin metsiin. Metsäsuunnitelmassa ei oteta kantaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kuten kasvupaikan mukaiseen puulajivalintaan.