Kokoomuksen Väyrynen: Arviointimenettely on mahdollisuus turvata palvelut Keski-Suomessa – Honkosen syytökset kohtuuttomia

"Hyvinvointialueiden tärkein tehtävä on pitää ihmisten palveluista huolta kestävästi. Arviointimenettelyllä haetaan yhdessä ratkaisuja, jotta talous saadaan kestävälle pohjalle ja palvelut turvattua. Arviointimenettely ei ole mikään rangaistus – se on mahdollisuus kääntää vaikea tilanne parempaan suuntaan”, Väyrynen sanoo.

Arviointimenettelyssä kullekin alueelle asetetaan arviointiryhmä, jolle nimetään riippumaton puheenjohtaja sekä hyvinvointialueiden ja ministeriöiden edustus. Elokuun lopulla nimettävä ryhmä käy läpi tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja palvelujen turvaamiseksi. Työn on määrä valmistua kesän 2026 alkuun mennessä.

Väyrynen muistuttaa, että arviointimenettely perustuu taloudellisiin kriteereihin, jotka sisältyvät alkuperäiseen hyvinvointialueiden lainsäädäntöön. Väyrynen sanoo Honkosen syytösten ”piilotetuin kortein pelaamisesta” olevan täysin kohtuuttomia.

”Arviointimenettely ei voinut tulla yllätyksenä kenellekään, joka on selvillä hyvinvointialueiden tilanteesta edes pintapuolisesti. On hyvä muistaa, että Keskusta oli keskeisessä roolissa luomassa tätä hyvinvointialueiden rahoitusmallia. Lisäksi Keskusta on johtanut Keski-Suomen hyvinvointialuetta suurimpana puolueena koko sen olemassaolon ajan. On hyvin erikoista syytellä muita siitä, että joudutaan hakemaan ratkaisuja Keskustan itsensä luomaan taloustilanteeseen”, Väyrynen sanoo.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirto hyvinvointialueiden tehtäväksi on Väyrysen mukaan uusi ja iso rakenteellinen uudistus.

Hän painottaa, että hallituksen tavoitteena on ratkaista soten ongelmat pitkäjänteisesti, mutta nyt on tärkeää tehdä tarvittavat korjausliikkeet, jotta järjestelmä kestää ja ihmiset saavat Keski-Suomen hyvinvointialueella palvelut ajallaan ja oikeudenmukaisesti.

”Arviointimenettely ei ole rangaistus, vaan keino löytää ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen. Tavoitteena ei ole alueiden yhdistäminen vaan se, että palvelut turvataan ja talous saadaan kestävälle pohjalle. Lopulta hyvä hoito ja järkevä rahankäyttö syntyvät siitä, miten palvelut toimivat arjessa. Siksi pitäisi katsoa myös palveluiden sisältöä ja vaikuttavuutta, se on paras tapa varmistaa, että rahat riittävät ja ihmiset saavat tarvitsemansa avun”, Väyrynen sanoo.