SDP:n ryhmäpuheenvuoro puolustusselonteon mietinnön käsittelyssä 18.6.2025

Arvoisa puhemies,

Nyt käsiteltävä puolustusselonteko on historiallinen. Ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikana valmistunut selonteko kokoaa yhteen päälinjat kansallisen puolustuksemme kehittämisestä osana liittokunnan yhteistä pelotetta ja puolustusta – huomioiden laajasti puolustuksen eri osa-alueet ja muuttuneen turvallisuusympäristön. Se ja sitä täydentävä puolustusvaliokunnan mietintö luovat meille selkeät askelmerkit tulevaisuuteen.

SDP pitää tärkeänä, että myös jatkossa turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelussa toteutetaan parlamentaarinen seuranta, kuten puolustusvaliokunta mietinnössään edellyttää.

Selonteon linjausten toimeenpano varmistaa, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön asettamiin haasteisiin riittävässä laajuudessa. Puolustuksen kehittämisessä on huomioitava muuttunut sodan kuva ja modernin sodankäynnin haasteet Ukrainasta saatuja oppeja hyödyntäen. SDP korostaa, että tärkeintä on varmistaa kaikissa tilanteissa Suomen ja suomalaisten turvallisuus – yhteiskunnallinen vakaus ja ihmisten arjen turvallisuus huomioiden.

Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristöämme perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Kuten Naton strategisessa konseptissa todetaan, Venäjä on liittolaisille merkittävin ja suorin turvallisuusuhka. Tämä tosiasia ei muutu silloinkaan, kun Ukrainaan saadaan aikaan oikeudenmukainen rauha.

Olemme tilanteessa, jossa Euroopan puolustusta on välttämätöntä vahvistaa. Sotatalouteen siirtyneen Venäjän puolustusbudjetti on tänä vuonna noin 150 miljardia euroa, ostovoimakorjattuna noin 450 miljardia. Tämä on enemmän, kuin mitä Naton eurooppalaiset jäsenmaat ja Kanada käyttävät yhteensä puolustukseen vuosittain.

Yhdysvaltain tavoitteena on jo pitkään ollut, että Euroopan tulee kantaa suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Todelliseen uhka-arvioon sekä Naton puolustussuunnitteluprosessissa määriteltyihin, jäsenmaita velvoittaviin suorituskykytavoitteisiin perustuen, tarve eurooppalaisten Nato-maiden puolustusbudjettien nostamiselle on kiistaton.

Oletettavaa on, että tulevassa Haagin huippukokouksessa Naton puolustusmäärärahatavoite nostetaan viiteen prosenttiin bkt:stä. 3 ja puoli prosenttia kohdennettaisiin kovaan puolustukseen ja 1,5 liitännäismenoihin, kuten sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kyberturvallisuuteen.

Suomessakin kansallisen puolustuksemme ja kollektiivisen puolustuksen vaatimukset edellyttävät miljardien vuosittaisia lisäpanostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen tulevilla vaalikausilla. SDP on sitoutunut nostamaan puolustusmäärärahoja Natossa yhteisesti sovittavalle tasolle, mutta korostaa, että nämä investoinnit ja niiden rahoitus edellyttävät laaja-alaista sitoutumista ja siksi tarve parlamentaarisesti laaditulle tiekartalle on ilmeinen.

Tästä syystä esitämme, että hallitus käynnistää parlamentaarisen käsittelyn, jolla pyritään varmistaa rahoituksen pitkäjänteisyys ja yhteiskunnallinen kestävyys. Tämä olisi vastuullista ja viisasta. Kuten puolustusvaliokunnan mietinnössä todetaan, eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä sekä lainsäädäntö- ja valtiontaloudellista valtaa, on kunnioitettava.

Arvoisa puhemies,

SDP korostaa, että Naton lisäksi Suomen turvallisuutta takaa EU-jäsenyys. Vahva ja toimintakykyinen EU tukee Suomen puolustusta. EU:ssa on viimein ryhdytty toimiin Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi, puolustushankintojen jouduttamiseksi ja puolustusteollisuuden kapasiteetin nostamiseksi. On tärkeää, että EU myönsi myös Suomelle poikkeuslausekkeen, jonka mukaan kasvaneita puolustusmenoja ei huomioida alijäämien laskennassa tämän ja kolmen seuraavan vuoden ajan.

Puolustusvaliokunnan mietinnössä korostetaan, että eduskunnan tiedonsaanti Nato-asioissa on turvattava. Erityisesti Natoa ja muutenkin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä korostuu eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin saumattoman yhteistyön merkitys.  SDP painottaa, että tämä edellyttää tulevaisuudessakin luotettavaa, kattavaa ja oikea-aikaista tiedonsaantia. Valiokunnilla on oltava käytössä kaikki oleellinen tieto Nato-asioiden käsittelyä varten.

Arvoisa puhemies,

Suomessa ulko- turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on sävyttänyt vahva konsensushakuisuus yli puoluerajojen. Tätä meidän on vaalittava jatkossakin.