Suomen ja Norjan rajankäynti päätösvaiheessa – maastotöiden lopputarkastus valmistui

Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnan jäsenet kokoontuivat Ivalossa, josta he suuntasivat vielä Kaldoaivin ja Vätsärin raja-alueelle maastotöiden lopputarkastuksen. Maiden yhteistä rajankäyntiä on suoritettu yhteisesti sovitulla, järjestelmällisellä tavalla, johon kuuluu esimerkiksi rajamerkkien tarkastus ja korjaus, mittaustyöt sekä raja-aukon huolto. Tiedot rajankäynnistä kootaan digitaaliseksi aineistoksi, jota päivitetään tarvittaessa ennen seuraavaa rajankäyntiä.

– Yhteinen toimintamalli on varmistanut, että dokumentaatio on yhtenäinen ja tietoa voidaan vaihtaa digitaalisesti paikkatietomuodossa naapurimaiden kesken. Digitaaliseen aineistoon otimme mallia Ruotsin ja Norjan rajankäynnistä, eli pohjoismainen parhaiden käytänteiden jakaminen toimii hyvin. Maanmittauslaitos ja Kartverket huolehtivat siitä, että tulevan sukupolven maanmittarit pääsevät aineistoon käsiksi ja voivat jatkaa työtä 2050-luvulla, kertoo kartastopäällikkö Jyrki Lämsä Maanmittauslaitoksesta.  

Yhteisestä rajasta pidetään hyvää huolta 

Suomella ja Norjalla on yhteistä rajaa 736 kilometriä. Rajankäynnin päättyessä kaikki 209 rajapyykkiä on tarkistettu, huollettu ja dokumentoitu. Ne erottuvat maastosta hyvin ja tarvittaessa Rajavartiolaitos huoltaa raja-aluetta rajankäyntien välillä. 

– Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla ylläpidetään vakautta ja tilannekuvaa raja-alueillamme. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tämänkaltainen yhteistyö lujittaa siteitä rajavaltioiden välillä ja lisää myös kansalaisten ymmärrystä siitä, miksi on tärkeää huolehtia siitä, että raja on yksiselitteisesti mitattu ja dokumentoitu, prikaatikenraali Mika Rytkönen Rajavartiolaitokselta sanoo.  

Rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöiden edustajille alkusyksystä. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja lopuksi tiedot siirtyvät Maanmittauslaitoksen ja Kartverketin karttatuotteisiin ja -palveluihin.  

–  Rajankäynnissä valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä suuntaan tai toiseen. Tenojoessa syväväylää myöten menevän rajan määrittelee luonto, sillä vesi muokkaa uoman kulkua vuosien saatossa. Luonto voi hiukan siirtää uomaa ja me mittaamme, mihin se piirtyy kartalla, summaa Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Pasi Patrikainen. Tenojoella kulkevien veneilijöiden ja elinkeinonharjoittajien arkeen uomassa kulkevan rajan pienet muutokset eivät vaikuta.   

Mistä rajankäynnissä on kysymys? 

25 vuoden välein tehtävä rajankäynti on oleellinen osa hyvää rajanaapuruutta. Siinä raja-alue ja rajapyykkien kunto tarkistetaan. Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekevät työn ulkoministeriöiden johdolla, ja tulokset dokumentoidaan ulkoministeriöiden yhteiseen käyttöön. 

Maanmittauslaitos osallistuu rajankäyntiin operatiivisessa roolissa. Käytännössä henkilöstöä on mukana mittauksissa ja muissa maastotöissä, dokumentoinnissa ja viestinnässä. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat huoltotyöt eli esimerkiksi romahtaneiden tai maalausta vaativien rajapyykkien kunnostaminen sekä kuljetusten järjestäminen raja-alueelle.  

Suomessa valmistaudutaan seuraavaksi Ruotsin kanssa käytävään rajankäyntiin, jonka edellisestä käynnistymisestä on pian 20 vuotta.