WHO nostaa suomalaisen tutkimuksen esimerkiksi: Omavastuun korotus vaikeutti diabeteshoitoa

Suomessa korotettiin vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien muiden kuin insuliinilääkkeiden omavastuita. Aiemmin potilas maksoi lääkkeistä 4,50 euron omavastuun ostokertaa kohden, uudistuksen jälkeen 35 prosenttia lääkkeen hinnasta. Etenkin uudempia ja kalliimpia lääkkeitä käyttävillä potilailla omavastuu saattoi nousta jopa sadoilla euroilla vuodessa.  

Muutos oli osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen valtiontalouden tasapainottamiseksi toteuttamia säästötoimia. Eduskunta edellytti päätöstä tehdessään, että korotuksen vaikutuksia diabeteslääkkeiden sekä toimeentulotuen käyttöön seurataan.

Lainsäädännön voimaan tultua vaikutuksia on tutkittu useassa vertaisarvioudussa suomalaistutkimuksessa. Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Piia Lavikainen ja professori Janne Martikainen sekä Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston johtaman tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Hanna Rättö ja akatemiatutkija Katri Aaltonen laativat tutkimuksista jo vuonna 2022 kansallisen politiikkasuosituksen.

Nyt WHO:n Barcelonan toimiston terveysjärjestelmien rahoituksen yksikkö on laatinut kansallisen politiikkasuosituksen sekä myöhemmin kertyneen tutkimusnäytön pohjalta oman, maailmanlaajuisen suosituksen, täydentäen tietopohjaa WHO:n omilla kannanotoilla.

WHO:n mukaan suomalaisesimerkki osoittaa, miten suuri vaikutus käyttäjämaksujen suunnittelulla on terveydenhuollon saavutettavuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Aluksi pieneltä tuntuva muutos lääkekorvausten rakenteessa johti merkittävään kasvuun potilaiden maksamissa omavastuuosuuksissa. Prosenttiperusteiset maksut siirsivät taloudellista riskiä sairausvakuutukselta potilaille. Käytössä olevat suojausmekanismit, kuten vuotuinen maksukatto ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea, eivät riittäneet estämään kielteisiä vaikutuksia.

WHO vetoaa suosituksessaan päätöksentekijöihin: käyttäjämaksut on suunniteltava huolella, ja niissä on otettava huomioon ihmisten maksukyky ja lääkkeiden välttämättömyys.

Suomessa diabetesta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä, koko Euroopassa noin 7 prosenttia. Heistä moni tarvitsee jatkuvaa lääkehoitoa. Suomalaistutkimusten mukaan omavastuukorotus heikensi ihmisten mahdollisuuksia maksaa diabeteslääkkeensä, lisäsi toimeentulotuen käyttöä lääkeomavastuiden kattamisessa, vähensi diabeteslääkkeiden kulutusta ja lisäsi potilaiden tyytymättömyyttä diabeteshoitoon. Korotusten aikaan yleistyi myös väestön epäluottamus korvausjärjestelmän oikeudenmukaisuutta kohtaan.

– Tutkimustemme mukaan taloudelliset vaikeudet lääkkeiden hankinnassa yleistyivät omavastuun noston jälkeen, tutkimuksen tekoaikaan Kelassa työskennellyt Hanna Rättö kertoo.

– Tutkimuksemme osoittivat myös, että osalla tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä tyytyväisyys hoitoon heikkeni uudistuksen jälkeen, mikä saattoi heikentää näiden henkilöiden omahoidon voimavaroja ja sitoutumista hoitoon. Tämä näkyi myös heikentyneenä hoitotasapainona, jonka mahdolliset vaikutukset tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä, Janne Martikainen toteaa.

WHO:n kansainvälisen suosituksen mukaan lääkkeiden omavastuiden haittoja voidaan vähentää muun muassa vapauttamalla pienituloiset ja pitkäaikaissairaat maksusta, asettamalla vuotuinen maksukatto sekä korvaamalla prosenttiosuuksiin perustuvat maksut kiinteillä ja ennakoitavilla maksuilla. WHO suosittelee myös yksinkertaistamaan korvausjärjestelmiä ja tekemään maksuilta suojaavista mekanismeista, kuten kattojen seurannasta, automaattisia, ei käyttäjän oman aktiivisuuden varassa olevia.

Suosituksessaan WHO myös korostaa päätösten vaikutusten seurannan merkitystä ja pitää Suomen tapausta tästä hyvänä esimerkkinä. Seurantaa edellytettiin jo päätöksenteon yhteydessä ja kattavat kysely- ja rekisteriaineistot mahdollistivat vaikutusten arvioinnin monesta eri näkökulmasta.

Se, että WHO käyttää omissa toimenpidesuosituksissaan suomalaistutkijoiden ehdotuksia, vahvistaa Suomen asiantuntijoiden asemaa globaaleina vaikuttajina terveyspoliittisissa kysymyksissä.