Blogi: Ruokamenojen osuus kokonaiskulutuksesta säilynyt yllättävänkin vakaana
26.6.2025 11:50:15 EEST | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
Ruuan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on pysynyt 2000-luvun mittaan yllättävänkin vakaana, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg tänään julkaistussa blogissaan. Osuus pysyi viime vuonna lähes edellisen vuoden tasolla ja oli noin 12,7 prosenttia. Ruuan hinnan nousua on kompensoitu kulutusta muuttamalla ja sopeuttamalla.
Ruuan eli elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista pysyi viime vuonna Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan likimain edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2024 ruokamenojen osuus kulutusmenoista oli 12,7 prosenttia ja vuonna 2023 12,5 prosenttia.
Osuus on pysynyt 2000-luvun mittaan yllättävänkin vakaana ottaen huomioon, että ruuan hinta on noussut yleistä inflaatiokehitystä nopeammin. Hinnan nousua on kompensoitu kulutusta muuttamalla ja sopeuttamalla: on ostettu edullisemman kategorian tuotteita ja hyödynnetty tarjouksia. Ruokakulujen suhteellisen osuuden säilymiseen vakaana on vaikuttanut myös se, että kokonaiskulutus on kasvanut esimerkiksi asumisessa.
Kotitalouksien ruokamenot kasvoivat viime vuonna 670 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa keskimäärin 227 euroa lisää kotitaloutta kohden eli noin 19 e kuukaudessa. Ruokaa kulutetaan myös kahvila-, ravintola- ja muissa ateriapalveluissa. Ostettujen palveluiden määrä pysyi likimain edellisvuoden tasolla, mutta arvo kasvoi hieman hintojen noustua.
Valmisruokien kulutus kasvaa
Valmisruokien kulutuksen kasvu on keskeisiä muutostrendejä. Valmisruokien osuus ruokamenoista on viime vuosina noussut ja on jo 8 prosenttia. Vuonna 2024 kotitaloudet käyttivät valmisruokiin 154 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna, ja kasvu johtui nimenomaan kulutusmäärän lisääntymisestä, ei hintojen noususta.
Huomionarvoista on myös kauran kulutuksen selkeä kasvu. Vuonna 2024 sitä kulutettiin Luonnonvarakeskuksen Ravintotaseen mukaan 12 kiloa henkeä kohden. Kaurabuumia ovat vauhdittaneet kiinnostus hyvinvointiin, kasvipohjaisiin tuotteisiin ja laajentunut tuotetarjonta.
Lihan kokonaiskulutus on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin kilolla henkeä kohden, mutta lihalajien välillä on tapahtunut muutoksia: sianlihan kulutus on laskenut 21 prosenttia ja naudanlihan 8 %, kun taas siipikarjanlihan kulutus on kasvanut huimat 42 %. Nestemäisten maitotuotteiden, erityisesti maidon, kulutus on ollut laskeva, mutta maitopohjaisten välipalojen, kuten maustettujen rahkojen, kulutus on kasvanut.
Ruuan hinta kääntyi taas nousuun
Vuosien 2022 ja 2023 aikana ruuan hinta nousi noin viidenneksellä, mutta viime vuonna hintakehitys pysähtyi. Tänä vuonna ruuan hinta näyttää jälleen kääntyneen nousuun - toukokuussa ruoka oli Suomessa lähes kolme prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin.
Alkuvuonna ruuan hinnan nousua ovat vauhdittaneet erityisesti tietyt yksittäiset tuotteet. Esimerkiksi kahvi maksoi toukokuussa 46 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
PTT:n maa- ja elintarviketalouden syksyn ennuste julkistetaan 25.9.2025
Koko blogi PTT:n verkkosivuilla: https://www.ptt.fi/ruokamenojen-osuus-kokonaiskulutuksesta-sailynyt-yllattavankin-vakaana/
Ilmoittautuminen syksyn ennustetilaisuuteen: https://www.ptt.fi/kutsu-ptt-ennusteen-julkistus-kuopiossa-25-9-millaiset-ovat-maatalouden-ja-elintarviketeollisuuden-lahivuosien-nakymat/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Forsman-HuggtutkimusjohtajaPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:0400 639 450sari.forsman-hugg@ptt.fiTietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Politiikkasuositus: Suomi tarvitsee metsäpolitiikan, jossa yhdistyvät metsien laadukas talouskäyttö ja luonnon hyvinvointi3.9.2026 16:17:19 EEST | Tiedote
Suomen metsäpolitiikan kantavaksi tavoitteeksi tulee asettaa metsien kokonaishyödyn kasvu, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuositus. Tämä tarkoittaa enemmän arvonlisää ja vientiä, vahvempaa maaseudun elinvoimaa, terveempiä ja kasvukykyisempiä metsiä, parempaa luonnon tilaa sekä uusia mahdollisuuksia metsänomistajille.
Politiikkasuositus: Suomi tarvitsee metsäpolitiikan, jossa yhdistyvät metsien laadukas talouskäyttö ja luonnon hyvinvointi3.9.2026 09:59:26 EEST | Tiedote
Suomen metsäpolitiikan kantavaksi tavoitteeksi tulee asettaa metsien kokonaishyödyn kasvu, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuositus. Tämä tarkoittaa enemmän arvonlisää ja vientiä, vahvempaa maaseudun elinvoimaa, terveempiä ja kasvukykyisempiä metsiä, parempaa luonnon tilaa sekä uusia mahdollisuuksia metsänomistajille.
Politiikkasuositus: Ruokasektorille luotava kilpailukykyä ja kasvua1.9.2026 10:02:26 EEST | Tiedote
Seuraavalla hallituskaudella on vahvistettava kotimaisen ruokasektorin kilpailukykyä, kasvua sekä kansainvälistymistä, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuositus. Tämä edellyttää maatalouspolitiikalta priorisointia ja uudistavaa otetta. Myös tuottajien neuvotteluasemaa on parannettava.
Kutsu: PTT:n kansantalouden ennuste 10.9.: Kuinka vankkaa Suomen talouskasvu on – milloin se näkyy työllisyydessä?28.8.2026 09:22:13 EEST | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT julkistaa syksyn kansantalouden ennusteensa webinaarissa torstaina 10. syyskuuta klo 10.00. Ennusteessa arvioimme Suomen tämän ja ensi vuoden talouskehitystä sekä muun muassa seuraavia ajankohtaisia kysymyksiä:
Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat yhteiskunnallisia hyötyjä27.8.2026 10:05:24 EEST | Tiedote
Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Tämän vuoksi julkisille tuille on vahvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset perusteet. Tukia maksetaan vuosittain noin 32 miljoonaa euroa, joista palautuu valtiolle suoraan erilaisina veroina liki kaksi kolmasosaa. Tuet myös lisäävät työllisyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme