Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska
30.6.2025 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Suomi on parantanut tänä vuonna yhden pykälän verran sijoitustaan kilpailukykyä mittaavassa 69 maan kansainvälisessä vertailussa. Sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus oli tänä vuonna 14., kun viime vuonna olimme sijalla 15. Suomen sijoitus vertailussa on nyt palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolleen, kun vuosina 2021–2023 Suomi oli jo kivunnut sijoille 8–11.
Vertailun kärkisijat menivät tänäkin vuonna pienille kansantalouksille. Sveitsi ponnisti takaisin kärkeen ja seuraavia sijoja pitävät Singapore, Hongkong ja Tanska. Yhdysvallat on juuri Suomen edellä sijalla 13, Ruotsi sijalla 8 ja Kiina Suomen takana sijalla 16. Yhdistyneet arabiemiraatit ja Taiwan kirivät nyt Irlannin ja Ruotsin ohitse.
Viime vuodesta Suomen sijoitus parani kansanvälisissä investoinneissa, hintakehityksessä sekä yrityslainsäädännössä. Eniten sijoitus heikkeni työllisyyden osalta.
─ Parin viime vuoden huono talouskehitys näkyy monissa vertailun muuttujissa, sillä osa niistä on suhdanneluonteisia. Mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa teknologisessa infrassa sekä koulutuksessa. Näiden talouskasvua heikentävä vaikutus näkyy vasta viipeellä, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.
Kaitilan mukaan myös veropolitiikassa Suomen sijoitus on valunut jatkuvasti heikommaksi.
Suomi petrasi monilla osa-alueilla, mutta jumbosijakin tuli
IMD:n kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne kukin edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri.
Suomi pärjää edelleen heikoimmin taloudellisessa menestyksessä, joskin sijoitus parani hieman viime vuodesta (nyt sijalla 46). Suomen sijoitusta latisti heikko taloustilanne. Taloutta ovat painaneet erityisesti korkotason nousun vaikutus investointeihin ja kulutukseen sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutus tavara- ja palveluvientiin.
Suomen sijoitus parani niin julkisen hallinnon tehokkuudessa kuin yritysten suorituskyvyssä. Julkisen talouden osalta sijoitusta kuitenkin painavat korkea verotus, budjettialijäämä sekä velkaantuminen. Julkisen sektorin menot oli vertailun ainoa muuttuja, jossa Suomi jäi koko 69 maan vertailuporukan jumbosijalle. Yritysten suorituskyvyssä Suomen sijoitus parani pari pykälää, mutta se olikin heikentynyt viime vuonna rutkasti.
Infrastruktuuri on yksi Suomen vahvuuksista ja tänä vuonna siinä vertailussa sijoitumme sijalle 6.
─ Suomi onnistui tänä vuonna petraamaan viime vuodesta hieman jokaisella osa-alueella, mutta silti häviämme muille Pohjoismaille lähes kaikissa indeksin pääkategorioissa. Ainoastaan infran osalta päihitimme Norjan. Suhdanneluontoisten tekijöiden odotetaan kuitenkin hiljalleen alkavan parantua, mikä voisi tukea Suomen kilpailukykyä ja sijoittumista tässäkin mittauksessa lähivuosina, toteaa Etlan Ville Kaitila.
IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 170 tilasto- ja muista sekundaarilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetissä siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 6-portaisella asteikolla. Lisäksi kerätään tietoa 80 taustamuuttujasta. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. IMD:n kevättalvella 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä 6 162 henkilöä. Kukin henkilö vastaa kyselyyn oleskelumaataan koskien.
Liitteet:
Liite 1: Kaitila, Ville: Muistio IMD:n 2025 World Competitiveness Ranking -julkaisusta. 30.6.2025.
Liite 2: IMD:n kilpailukykyvertailu 2025 -taulukko
Liite 3: Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Liite 4: Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2025 ja sijoitus vuonna 2024
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



