Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa

Finanssivalvonnan johtokunta arvioi vuosineljänneksittäin lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tarvittaessa johtokunta voi tiukentaa tai keventää vakautta edistäviä niin kutsuttuja makrovakausvälineitä. Johtokunta päättää neljännesvuosittain pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteen eli lainakaton suuruuksista. Kansallisesti merkittävien pankkien lisäpääomavaatimusten suuruudet tarkistetaan vähintään vuosittain ja järjestelmäriskipuskurivaateen suuruus vähintään joka toinen vuosi.

Suomen makrovakauspolitiikan viritys on ollut viime vuosina luonteeltaan kiristävää. Finanssivalvonnan päätöksillä on nostettu pankkien lisäpääomavaatimuksia ja asuntoluotonhakijoille on asetettu enimmäisvelanhoitorasitetta koskeva suositus. Ainoa makrovakauspolitiikkaa keventänyt toimenpide on ollut muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakaton nostaminen lakisääteiselle perustasolleen 90 prosenttiin vuoden 2023 joulukuussa.

Nyt tuorein Finanssivalvonnan päätös pitää asuntolainakaton ja lisäpääomavaatimukset ennallaan. Finanssiala ry:n pääekonomistin, johtaja Veli-Matti Mattilan mukaan lainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen osalta päätökset ovat perusteltuja ja sopivat hyvin Suomen talouden ja asuntomarkkinoiden nykytilaan. Sen sijaan Finanssivalvonnan olisi Mattilan mielestä pitänyt alentaa pankkien muita lisäpääomavaatimuksia.

Pankeilta vaadittu prosenteissa ilmaistu lisäpääomavaatimus lasketaan niin sanotusta riskipainotetuista saamisista, jotka kuvaavat saamisiin sisältyvän kokonaisriskin määrää. Pankkivalvoja on viime aikoina tehnyt muun muassa pankkien sisäisiin riskimalleihin liittyviä päätöksiä, joiden myötä riskipainotettujen saamisten määrä on noussut. Näin ollen pankeilta vaaditaan enemmän varoja lisäpääomavaatimuksen kattamiseksi, vaikka prosenttiluvut pysyvät ennallaan.

”Finanssivalvonta toteaa itsekin, että Suomen luottolaitossektorin rakenteelliset haavoittuvuudet ovat säilyneet jokseenkin ennallaan. Järjestelmäriskipuskurivaateen perustana olevan riskin suuruuden ei siis pitäisi olla kasvanut. Silti pankeilta vaaditaan nyt enemmän varoja tämän riskin kattamiseen. Lisäpääomavaatimusta olisi siten pitänyt alentaa”, Mattila toteaa.

”Kauppasotien uhka varjostaa yhä Suomen talouden näkymiä samaan aikaan, kun julkisen talouden säästöjä jatketaan. Näissä oloissa makrovakauspolitiikalla ei pitäisi lisätä talouspolitiikan kireyttä. On syytä korostaa, että makrovakauspäätökset vaikuttavat muun muassa siihen, mitä kohteita ja missä määrin pankkien on kannattavaa rahoittaa”, Mattila sanoo.