Ypäjäläinen Urho Puukka on jo kokenut etähoidon asiakas: “Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta”
1.7.2025 12:22:42 EEST | Oma Häme | Artikkeli
85-vuotias Urho Puukka saa sekä lähi- että etäkotihoitoa hyvinvointialueelta. Urho kokee päivittäisten puheluiden tuovan turvallisuutta ja etäkotihoidon helpottavan tarvittaessa nopeastikin hoitoon pääsemistä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kotihoito toteutetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etähoitona, ja kokemukset ovat olleet lupaavia.

Kun kuvapuhelimen ruudulle ilmestyvät tutut kasvot, ypäjäläisen Urho Puukan silmät kirkastuvat. Hän tunnistaa Riihimäeltä soittavan etähoitajan Mirka Kaitasen. Hoitajat saattavat vaihtua usein ja soitto tulla eri puolilta hyvinvointialuetta, mutta Urho kertoo oppineensa nopeasti tunnistamaan tutut ja tutustumaan uusiinkin hoitajiin. Hän on ollut Kanta-Hämeen hyvinvointialueen etäkotihoidon asiakkaana nyt noin viitisen vuotta.
– Nopeasti jää kasvot ja nimet mieleen. Tämä kuvapuhelin sopii minulle oikein hyvin ja se on toiminut. Tässä ehtii jutella ja rupattelua voisi usein kyllä jatkaa pidempäänkin, mitä aikaa on, hän naurahtaa.
Urho asuu kotonaan Ypäjällä, jossa hänellä käy kotihoitaja paikan päällä kerran viikossa. Tuolloin hoitaja auttaa esimerkiksi peseytymisessä sekä antaa reuman hoitoon tarvittavia piikityksiä. Muina päivinä Urho saa soiton etälaitteeseen, johon hoitaja on avannut videoyhteyden. Aamuisissa puheluissa käydään läpi kuulumisia, ajankohtaisia esimerkiksi lääkitykseen liittyviä asioita tai tehdään yhdessä tuolijumppaa. Puhelut kestävät yleensä 5-15 minuuttia.
– Tuntuu kuin joku tulisi kotiin vieraaksi kuvapuhelimen kautta. Kun asuu yksin, on tosi virkistävää, kun soitetaan päivittäin. Se on tuo myös turvallisuuden tunnetta. Puheluista jää tunne, että ei tässä nyt ihan yksin ja hukassa ole, hän hymyilee.
Etäyhteyden kautta saa nopeasti apua paikalle
Urho on kokenut erityisen tärkeäksi sen, että etäyhteys mahdollistaa nopeastikin avun saannin paikan päälle, eikä tarvitse itse lähteä jonottamaan matkan päähän päivystykseen. Etähoitaja voi tarvittaessa lähettää hoitajan paikalle tarkastamaan tilanteen, jos jokin asia herättää huolta. Urholla on tästä omakohtaista kokemusta.
– Kerran oli pahoja vatsaongelmia ja kotihoitaja tuli käymään ja hälytti sitten Gerbiilin (kotisairaalan liikkuva yksikkö) paikalle Hämeenlinnasta. Hoitaja totesi, että oli kuivahtamista tapahtunut ja kahtena päivänä kävivät antamassa nesteytystä kotona. Ei tarvinnut lähteä päivystykseen, vaan kaikki hoitui täällä kotona. Olo oli kuitenkin vielä hutera, niin pyysin, että hoitaja soittaisi kuvapuhelimeen kaksi kertaa päivässä ja varmistaisi, että kaikki on hyvin. Se toi turvallisuuden tunnetta, että joku varmistelee, olenko tolpillani.
Urho on kokenut etälaitteen käytön helpoksi. Jos yhteysongelmia on ollut, hoitaja saattaa soittaa kännykkään tai etälaite käynnistetään uudelleen. Urho toivoisi, että kaikilla ikäihmisillä olisi vastaava laite, johon voi olla yhteydessä. Etälaitteisiin voivat myös omaiset soittaa.
– Mielestäni nämä soitot mahdollistavat sen, että laajenee mahdollisuus saada apua. Joku tulee tarvittaessa aina nopeasti katsomaan tilannetta paikan päälle. Olisi hyvä, jos palvelu saataisiin toimimaan laajemmin niin, että tavoitettaisiin kaikki vanhukset. Palveluita tarvitaan nyt, kun suuret ikäluokat alkavat harmaantua.
Myös päättäjille hänellä on terveisiä:
– Toivon, että löydätte resursseja tämän toiminnan kehittämiseen. Viisaita ihmisiä hyvinvointialueella on, kun tällainenkin on saatu aikaiseksi ja kehitettyä.
Etänä voidaan hoitaa kaikkea lääkityksestä kauppatilauksiin – myös apu tulee tarvittaessa nopeasti paikalle
Etäkotihoito mahdollistaa hoitajalle kiireettömämmän kohtaamisen asiakkaan kanssa.
Riihimäkeläinen lähihoitaja Mirka Kaitanen on tehnyt ikäihmisten kotihoidon etäneuvontaa ja etäkotihoitoa noin 1,5 vuoden ajan. Työtä tehdään tiiminä aamu- ja iltavuoroissa. Jokaiseen vuoroon mahtuu noin 30 puhelua, kestoltaan 5-15 minuutin mittaisia. Hoitaja soittaa videopuhelun sovittuna aikana etälaitteeseen asiakkaalle. Jos asiakas on esimerkiksi vielä nukkumassa, hänet voidaan herättää puhelinsoitolla. Videopuheluiden aikana käydään läpi asiakkaan vointia ja kuulumisia sekä varmistetaan esimerkiksi lääkkeidenottoon ja ravitsemukseen liittyviä asioita.
– Lääkeautomaatin avulla voimme myös valvotusti annostella ja valvoa lääkkeidenottoa etäyhteyden aikana. Myös mahdolliset mittaukset, kuten verensokerin tai verenpaineen mittaus, asiakas voi tehdä puhelun aikana. Lisäksi teemme tarvittaessa asiakkaille kauppatilauksia, lääketilauksia apteekista ja asiakas voi esimerkiksi jakaa lääkkeensä dosettiin soiton aikana, Mirka kertoo.
Hänen mukaansa etäkotihoidossa korostuu ennen kaikkea intensiivisyys ja vuorovaikutus. Etäkotihoidon avulla asiakas voi myös saada nopeasti avun paikalle kotiinsa hätätilanteen sattuessa.
– Siinä, missä työntekijä lähihoidossa tekee paljon fyysisesti avustettavia asioita, etäkotihoidossa ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja ohjataan sanallisesti esimerkiksi ruuan lämmityksessä. Tilanteen vaatiessa kentällä olevaa hoitajaa voidaan pyytää käymään asiakkaan luona, jos esimerkiksi herää huoli asiakkaan voinnista ja pärjäämisestä, Mirka kertoo.
Etätiimi hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin puheluiden lisäksi myös lääkeautomaattihälytyksiä, joista välitetään tarvittaessa tietoa tiimeihin kentälle.
– Itse vastaan lisäksi sähkölukkotilauksista Riihimäen seudulla ja olen mukana sähkölukkopäivällä asentajan kanssa. Yleensä työpäivän alkaessa käyn läpi sähköpostiin sekä muihin kanaviin tulleet viestit. Etäkotihoidon puheluiden välissä otetaan vastaan lääkeautomaattihälytyksiä.
Oma Hämeessä etäkotihoitoa tekee tällä hetkellä 25 työntekijää. Asiakkaiden vastaanotto uudelle palvelulle on pääasiassa ollut positiivista, vaikka kaikkien mieleen etäsoitot eivät heti alkuun ole.
– Yleensä kokeilun jälkeen asiakkaat ovat kuitenkin olleet mielissään palvelusta. Omaiselle on mahdollista luoda omaisliittymä, jolloin omainen voi myös soittaa laitteeseen ja pitää sitä kautta yhteyttä. Tämä ominaisuus on kovin tykätty.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella tavoitteena on lisätä etäkotihoidon palveluja. Tällä hetkellä kotihoidon käynneistä yli 5 % toteutuu etäpalveluna. Kotihoitoa annetaan uusille asiakkaille ensisijaisesti etäpalveluna, mutta asiakkaan kyky teknologian käyttöön arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Etähoidolla pyritään vähentämään myös kentällä olevaa työtaakkaa ja niitä käyntejä, mitkä voidaan onnistuneesti hoitaa myös etänä.
– Mielestäni etähoidossa on ja tulee olemaan paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Mielenkiinnolla odotan, miten tekniikka kehittyy, ja millaisia työkaluja se antaa lisää työhön. Mielestäni etähoito mahdollistaa eri tavalla asiakkaan kohtaamisen ja kiireettömän ilmapiirin arkeen, Mirka hymyilee.
Oma Hämeen kotisairaalan liikkuva yksikkö GerBiili - Oma Häme
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri SaartilaKotihoidon lähijohtaja, Etä- ja digikeskus
Puh:0405752838katri.saartila@omahame.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oma Häme
Korjaus juttuun: Oma koti, mutta ihmisiä lähellä – yhteisöllinen asuminen tuo ikäihmisille turvaa ja yhteisöä arkeen8.10.2026 11:53:16 EEST | Artikkeli
Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden asua omassa kodissaan, mutta olla samalla osana yhteisöä. Yhteisöllinen asuminen toteuttaa käytännössä yhtä Oma Hämeen strategian keskeistä tavoitetta: ennaltaehkäisyä. Tarkoituksena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä arkea. Kaksi asukasta kertoo omista kokemuksistaan Kanta-Hämeessä. Aiemmin julkaistussa uutisessa kerrottiin Forssan Tyykihovin muuttuvan yhteisöllisen asumisen yksiköksi marraskuussa. Tyykihovin on suunniteltu muuttuvan sosiaalihuoltolain mukaiseksi yhteisölliseksi asumiseksi alkuvuonna 2027.
Korjaus uutiseen: Oma Häme avaa kolmannen lyhytaikaisen yhteisöllisen asumisen yksikön ikäihmisille8.10.2026 11:51:08 EEST | Tiedote
Aiemmin julkaistussa uutisessa kerrottiin Forssan Tyykihovin muuttuvan yhteisöllisen asumisen yksiköksi marraskuussa. Tyykihovin on suunniteltu muuttuvan sosiaalihuoltolain mukaiseksi yhteisölliseksi asumiseksi alkuvuonna 2027.
Oma koti, mutta ihmisiä lähellä – yhteisöllinen asuminen tuo ikäihmisille turvaa ja yhteisöä arkeen7.10.2026 16:00:19 EEST | Artikkeli
Yhteisöllinen asuminen tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden asua omassa kodissaan, mutta olla samalla osana yhteisöä. Yhteisöllinen asuminen toteuttaa käytännössä yhtä Oma Hämeen strategian keskeistä tavoitetta: ennaltaehkäisyä. Tarkoituksena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä arkea. Kaksi asukasta kertoo omista kokemuksistaan Kanta-Hämeessä.
Tippuritartunnat ovat lisääntyneet Kanta-Hämeessä – näin suojaudut ja testautat itsesi7.10.2026 10:33:14 EEST | Tiedote
Tippuritartuntojen määrä on kasvanut Kanta-Hämeessä kuluvan vuoden aikana. Tänä vuonna alueella on todettu yhteensä 35 uutta tippuritartuntaa. Viime vuonna tartuntoja oli yhteensä 38 ja sitä ennen vain 8–17 tapausta vuosittain. Tartuntoja on todettu niin miehillä kuin naisillakin, ja niitä on todettu kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti Kanta-Hämeen alueella 30–40-vuotiaiden tartuntamäärät ovat kasvussa. Tartunnat ovat peräisin kotimaasta. – Olemme havainneet, että tippuri ei kosketa ainoastaan nuoria. Myös työikäisten tartunnat ovat lisääntyneet alueellamme selvästi. Siksi haluamme muistuttaa, että sukupuolitaudeilta suojautuminen ja matalalla kynnyksellä testeihin hakeutuminen ovat tärkeitä kaikenikäisille seksuaalisesti aktiivisille aikuisille, toteaa perusterveydenhuollon avopalveluiden erityispalveluiden ja ennaltaehkäisyn vastuualueen ylilääkäri Saija Pesonen. Tippuri voi olla oireeton Tippuri on bakteerin aiheuttama sukupuolitauti, joka tarttuu suojaamattomassa emätin-, anaali- tai
Aluehallitus hyväksyi Oma Hämeen kiinteistöomaisuuden kokoamisen omaan yhtiöön6.10.2026 15:41:48 EEST | Uutinen
Aluehallitus hyväksyi maanantaina 5. lokakuuta suunnitelman Oma Hämeen kiinteistöomaisuuden kokoamisesta hyvinvointialueen kokonaan omistamaan kiinteistöyhtiöön. Lisäksi aluehallitus päätti muutoksista hyvinvointialueen henkilöstön työterveyshuoltoon ja sai tilannekatsauksen perusterveydenhuollon tuotantotapa-analyysista. Aluehallituksen päätöksellä Oma Häme kokoaa omistamiaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöjä hyvinvointialueen kokonaan omistamaan Kiinteistö Oy Onestoon. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää kiinteistöomaisuuden johtamista sekä parantaa kiinteistöihin liittyvien kustannusten, investointien ja riskien hallintaa. Suunniteltu kokonaisuus käsittää 23 kohdetta. Kiinteistöt siirretään yhtiölle käypien arvojen mukaan, minkä jälkeen Oma Häme vuokraa tarvitsemansa tilat yhtiöltä pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Järjestely ei vaikuta palveluverkkoon tai hyvinvointialueen vastuuseen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä. Päätösval
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



