Árktalaš rávdnječázit leat hearkkit hávkkanoađuheapmái – buggeluosa mielddisbuktán duvttalasáhus boktá fuola dutkiide
2.7.2025 08:51:03 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Varas dutkamuš čujuha, ahte árktalaš leat hearkkit lassánan hávkkanoađuheapmái šaddanáigodaga áiggis dahje joga sturrodagas beroškeahttá. Áican boktá fuola, go boahttevuođas buggeluosa garra lassáneapmi sáhttá lasihit davvi jogain duvttanoađi.
Árktalaš rávdnječáziid duvttahearkivuođa dutke Suoma birasguovddáža ja Oulu universiteahta ollašuhttán luondduiskosis, mas čielggadedje hávkka ja fosfora váikkuhusa debbuid mearrái. Iskosis áice, ahte hávkkalasáhus lasihii čielgasit bodnedebbuid meari, go fas fosforis ii lean sullasaš váikkuhus. Iskkus ollašuhttui Deanu johkafierpmádagas gávccinuppelogi sturrodagas dáfus molsašuddi jogas ja ođasmahttui guktii šaddanáigodaga áigge. Bohtosa leat almmustahtton miessemánus riikkaidgaskasaš Arctic Science -bláđis (cdnsciencepub.com).
Iskosis čielggai, ahte álgogease fosfora ovttas hávkkain lasihii debbomeari eanet go dušše beare hávkka, muhto čakčat hávkka lei čielgasit duvtta, mii lasihii bodnedebbuid šaddama.
”Debbuid šaddama jođálmahttán váikkuhusa hávkka geažil, oidnui buot sturrosaš rávdnječáziin smávva ádjagiin gitta stuorra jogaide, de Ohcejohka, Veahčajohka ja Áhkojohka”, muitala dutkamuša jođihan akademiijadutki Kaisa-Leena Huttunen Suoma birasguovddážis.
Álgogease duvttalasáhus jođálmahtii debbuid šaddama eandalii dain čáziin, gos ledje luonddu dágus unnit hávkadoalut. Dalle maiddái čuovgga meari áice lasihit debbuid. Nuppe dáfus šaddanáigodaga loahpas hávkka orui lasiheamen debbošaddama beroškeahttá čázi álgoálggolaš duvttadoalus, čuovgga mearis dahje eará birasdahkkiin. Dát áican bajida ain hávkka rolla debbo šaddama lasiheaddjin.
Buggeluossa áitá davvi hearkkes jogaid
Dutkit atnet dieđuid árktalaš rávdnječáziid hearkivuođas fuolastuhttin, go lunddolaččat hui duvttahis čáziid duvttadoalut sáhttet badjánit boahttevuođas. Okta ovdamearka vejolaš lassánan biebmoávnnasgálduin leat buggeluosaid mássadihttomat jogain, mat golget Jiekŋamerrii.
Jaskesábi luosaide gullevaš buggeluossa lea vierisšládja, maid ruoššat leat gilván Guoládatnjárgii 1950-logus. Ja dat lea lihkostuvvan dahkat máŋgga Norgga johkii bissovaš ja lassáneaddji náliid gilvimiid loahpaheamis beroškeahttá. Álgoálggolaš leavvanguovlluinis jaskesábi luosa leat áican lasihit jogaid hávkka- ja fosforadoaluid máŋggageardásaččat go veardida luosahis jogaide.
”Duvttalasáhus boahtá oassái buggeluosa gođđoláhttemis, mas bodnái vurkejuvvon biebmoávdnasat luovvanit ruovttoluotta čáhccái gođđanrokkiid roggama oktavuođas. Seammalágan gođđanláhtten lea maiddái eará luossanáliin, muhto mássadihttomiid oktavuođas buggeluosat leat olu eanet go vaikko Atlántta luosat. Lassin buggeluosain buot gođđan guolit jápmet farga gođu maŋŋá, ja ráppiin luovvanit biebmoávdnasat go dat guohcagit”, Huttunen čilge.
Buggeluosa ekologalaš váikkuhusaid čielggadat aiddo Huttunen jođihan Suoma Akademiija ja Oulu universiteahta ruhtadan dutkanfidnuin.
”Álgoálggolaš dihttonguovlluin buggeluosas lea eará jaskesábiluosaid láhkai stuorra mearkkašupmi eará johkaekosystema doaibmamii, nuba ealániidda čuohcán váikkuhusat leat sihkkaris vuordimis misge”, gávnnaha Oulu universiteahta nákkosgirjedutki Aino Erkinaro.
Dutkanfidnuin dahkat dutkanbargguid Suomas ja Norggas ja Várjjatvuonas geassemánus čakčamánu lohppii. Geassit 2025 lea álgimin vuot buggeluosa mássadihtton, mii dáhpáhuvvá dušše bárahis gesiid áigge. Jagis 2017 mássadihttomiid ovttadatmearit leat lassánan jagis jahkái, nuba dán gease davvi jogaide leat vuordimis vejolaččat olahusmearit gođđi buggeluosat, mat bukte mielddisteaset ođđa duvttanoađi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sierradutki Kaisa-Leena Huttunen, Suoma birasguovddáš, tlf. 0295 252 294, ovdanamma.sohkanamma@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Ensi vuonna yhä useampi ajoneuvo, työkone ja intermodaalikontti on tarkastettava F-kaasuvuotojen varalta3.9.2026 11:01:38 EEST | Tiedote
F-kaasuja sisältäviä kylmä- ja ilmastointilaitteita koskeva vuototarkastusvelvollisuus laajenee 12.3.2027. Laitteiden haltijoiden ja huoltoyritysten kannattaa varautua uusiin tarkastus- ja kirjanpitovaatimuksiin hyvissä ajoin.
Syken mediaviikko 31.8.–4.9.2026: Uusia ajoneuvoja F-kaasujen vuototarkastusten piiriin | Valokuvakilpailussa etsitään luonnon ja ihmisen hyvinvointia tukevia maisemia27.8.2026 13:45:59 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Saaristomeren ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu27.8.2026 08:59:15 EEST | Tiedote
Saaristomereltä on tunnistettu 46 ekologisesti merkittävää merialuetta. Kartoituksen tavoitteena on tukea meriluonnon suojelua ja luontoarvojen huomioimista alueidenkäytön suunnittelussa. Turku aikoo ottaa kartoituksen tiedot käyttöön kaupungin luonnonsuojelualueohjelman valmistelussa. Alueita esitellään tänään Turussa Itämeripäivän tapahtumassa.
Skärgårdshavets ekologiskt betydelsefulla undervattensområden har identifierats27.8.2026 08:55:00 EEST | Pressmeddelande
I Skärgårdshavet har 46 lokalt ekologiskt betydelsefulla havsområden identifierats. Syftet med kartläggningen är att stödja skyddet av havsnaturen och säkerställa att naturvärden beaktas i kommunernas och landskapets planering av områdesanvändningen. Åbo stad kommer att använda kartläggningsuppgifterna i beredningen av stadens program för naturskyddsområden. Områdena presenteras idag vid Östersjödagens evenemang i Åbo.
Färre ungar bland städernas vitkindade gäss än förra året24.8.2026 11:35:28 EEST | Pressmeddelande
Antalet vitkindade gäss som häckar i städerna förblev stabilt, men färre ungar observerades än förra året.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme