Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä

Kansainväliset yksiköt ovat oikein toteutettuna ja rajatusti hyvä lisätyökalu EU:n ilmastopolitiikkaan, arvioi Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastopolitiikan johtava asiantuntija Teppo Säkkinen. 

“Rajattu mahdollisuus tukea laadukkaita EU:n ulkopuolisia toimia toisi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kustannustehokkuutta, jos viimeisten päästövähennystonnien hinnat esimerkiksi liikenteessä menevät kipurajoille. Olennaista on, että EU:n ilmastopolitiikan päähuomio säilyy Euroopan irtautumisessa fossiilisista polttoaineista, joka on myös turvallisuuskysymys.” Säkkinen toteaa. 

Keskuskauppakamari korostaa, että joustojen pitäisi olla lähinnä jäsenmaiden työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisten yksiköiden tuominen osaksi EU:n päästökauppaa olisi uhka puhtaille investoinneille. 

“Päästökauppa on tärkeä investointien ajuri esimerkiksi terästeollisuudessa ja energiasektorilla. Jos kansainväliset yksiköt sallittaisiin päästökauppaan, se sekoittaisi markkinaa ja pudottaisi päästöoikeuksien hintaa. Tämä vetäisi maton alta monilta puhtaan teollisuuden investoinneilta. Suomen kannalta parempi vaihtoehto on sallia tekniset nielut osaksi päästömarkkinaa.” arvioi Säkkinen. 

Kansainvälisten yksiköiden käytön perusta on Pariisin sopimuksen Artikla 6:ssa, joka mahdollistaa valtioiden yhteistyön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 

“Laajemmalla kansainvälisellä ilmastoyhteistyöllä voi olla myös geopoliittista merkitystä. Kiina ei voi olla ainoa kumppani kehittyvien maiden ilmastotoimille Yhdysvaltojen vetäytyessä. Samalla se voi avata vientimahdollisuuksia eurooppalaisille ja suomalaisille puhtaille teknologioille.” 

Sopu EU:n 2040-tavoitteesta tarvitaan pian, sillä se on perusta seuraavalle ilmastositoumukselle jonka EU antaa osana Pariisin sopimusta. Pariisin sopimuksen osapuolten on toimitettava päivitetyt ilmastositoumuksensa syksyllä ennen seuraavaa YK:n ilmastokokousta COP30:ta Brasiliassa. 

“EU:n ilmastotavoitteen uupuminen on jo heikentänyt Euroopan neuvotteluasemaa suhteessa muihin suuriin talouksiin, kuten Kiinaan ja Intiaan,.” Säkkinen toteaa. 

Keskuskauppakamarin Säkkinen toimii myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean esittelijänä eli raportöörinä 2040-tavoitteesta. Raportööri neuvottelee ja laatii Euroopan kansalaisyhteiskuntaa edustavan komitean kannan ilmastotavoitteeseen. Kanta on määrä hyväksyä komitean täysistunnossa syyskuussa. Säkkisen edellinen 2040-tavoitetta käsitellyt kanta hyväksyttiin vuoden 2024 kesäkuussa. 

Keskuskauppakamari tukee Suomen tavoin EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. EU:n ilmastotavoitteista kiinni pitäminen varmistaa yritysten toimintaympäristön ennakoitavuutta sekä tukee osaltaan myös Suomen ilmastotavoitteiden toteuttamista. Ilmastotoimien lähtökohtana on oltava teknologianeutraali lähestymistapa, jossa puhdas siirtymä toteutetaan markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti EU:n kilpailukykyä vahvistaen.