Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä
6.8.2025 08:10:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.

Viidennes henkilöistä, jotka joutuivat työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi, eivät käyttäneet lainkaan mielialalääkitystä, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus.
Havainto on yllättävä, koska Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä ei yleensä myönnä työkyvyttömyyseläkettä, ellei sairautta ole hoidettu asianmukaisesti. Mielenterveyshäiriöissä tämä tarkoittaa käypä hoito -suositusten mukaista mielialalääkkeiden käyttöä.
– On mahdollista, että osa potilaista on todettu hoitoresistenteiksi useiden epäonnistuneiden hoitoyritysten jälkeen. He saattavat liikkua lyhytaikaisten työsuhteiden, sairauslomien ja työttömyyden välillä. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 300 arkipäivää ja kuntoutumismahdollisuudet arvioidaan heikoksi, voi olla, että työkyvyttömyyseläke lopulta myönnetään ilman vaatimuksia masennuslääkkeiden lisäkokeilusta, kertoo tutkimuksen vastuukirjoittaja Helena Leppänen.
Tutkimuksen perusteella näyttääkin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ei kykene tarjoamaan optimaalista hoitoa henkilöille, joilla on riski joutua eläkkeelle yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Yleisiin mielenterveyshäiriöihin kuuluvat masennuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lisäksi sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja posttraumaattinen stressihäiriö.
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että korkeimman tulotason henkilöt ovat sitoutuneempia yli vuoden pituiseen mielialalääkityksen käyttöön kuin matalimman tuloluokan henkilöt. Tätä voi Leppäsen mukaan selittää se, että lääkehoidon omavastuuosuus on merkittävä kuluerä monelle pienituloiselle, joten pitkäkestoiseksi suunniteltu lääkitys saatetaan lopettaa herkemmin.
– Huomionarvoista on, että mielialalääkityksen käyttö ei itsessään ollut yhteydessä siihen, kuntoutuiko henkilö takaisin työelämään. Sen sijaan kuntoutus – niin ammatillinen kuin psykoterapiakin – oli yhteydessä työhön paluuseen. Havainto vastaa aiempia tutkimuksia, joiden mukaan mielialalääkitys tehoaa yleisten mielenterveyshäiriöiden oireisiin, mutta työkyvyn kohentumiseksi kuntoutustoimenpiteet ovat yleensä tarpeen, Leppänen sanoo.
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin 18–64-vuotiaita Suomessa vuosina 2010–2012 yleisten mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneitä henkilöitä (n=12 263). Tutkimusartikkeli Socioeconomic status, antidepressant use, and return to work after disability due to common mental disorders julkaistiin European Psychiatry -tiedelehdessä 13. kesäkuuta 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena LeppänenLL, VTM, tutkija, RETIRE-tutkimusryhmä
helena.leppanen@tuni.fiSari PirkolaProfessori
Puh:050 318 7267sami.pirkola@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kiertotalous voi jäädä viherpesuksi rakentamisessa – väitöstutkimus paljastaa sääntelyn pullonkaulat3.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Rakennetun ympäristön kiertotalouden tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta nykyinen sääntely ja paikalliset toimintamallit eivät tue riittävästi innovaatioita. Tuomo Joensuun väitöstutkimus Tampereen yliopistosta osoittaa, että kiertotalouteen siirtyminen vaatii merkittäviä uudistuksia rakentamisen ohjauksessa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja kaupunkikehityksen käytännöissä.
Työkoneen kuljettajasta valvojaksi – MIXER-hanke kehittää ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta1.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät yhdessä tutkimus- ja yrityskumppaneiden kanssa, miten liikkuvat työkoneet ja niiden kuljettajat työskentelevät yhdessä lähitulevaisuudessa. Työkoneiden nopea automaatiokehitys edellyttää uudenlaisia ratkaisuja ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen.
Uutuusteos syventää ymmärrystä huono-osaisuudesta ja hyvinvoinnin edellytyksistä Suomessa31.8.2026 13:25:48 EEST | Tiedote
Tuore kokoomateos Huono-osaisin Suomi osoittaa, että vaikka Suomi on edelleen yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja yhteiskunta mahdollisti huono-osaisille koronapandemian aikana suhteellisen hyvän selviytymisen, erot koko väestöön suhteutettuina ovat säilyneet ja osin kasvaneetkin viime vuosina.
Uusi lääkeyhdistelmä tehosti keuhkosyövän hoitoa prekliinisissä tutkimusmalleissa24.8.2026 10:15:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoitti, että HER3-DXd-lääkeaineen yhdistäminen olaparibiin tehostaa merkittävästi keuhkosyövän hoitovastetta. Yhdistelmä aiheuttaa korjaamattomia DNA-vaurioita syöpäsoluissa ja aktivoi samalla elimistön omaa immuunipuolustusta.
Kutsu medialle: Tampereen yliopiston lukuvuoden avajaiset 2. syyskuuta 202624.8.2026 09:00:00 EEST | Kutsu
Tampereen yliopiston lukuvuoden 2026–2027 avajaisia juhlistetaan keskiviikkona 2.9.2026 keskustakampuksen Päätalon juhlasalissa. Tervetuloa seuraamaan avajaisjuhlaa!
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme