Ulla oli harvinaisen voimakas kesämyrsky

Tekstiin korjattu 7.7.2025 korkein mitattu merkitsevä aallonkorkeus. Havaintojen tarkistuksen jälkeen korkein mitattu merkitsevä aallonkorkeus oli 3,9 metriä. Aiemmin tekstissä luki, että korkein mitattu aallonkorkeus oli 4,1 metriä.

Myrsky saapui lounais- ja länsirannikolle myöhään torstai-iltana 3. heinäkuuta. Voimakkaiden tuulten painopiste siirtyi yön aikana maan länsiosaan ja perjantaina päivällä myös maan itäosaan. ”Ulla-myrsky oli pitkäkestoinen, ja puuskainen tuuli kesti jopa 6–12 tuntia suuressa osassa maata”, meteorologi Paavo Korpela toteaa.

Sisämaassa voimakkaimmat puuskat painottuivat lounaisiin ja eteläisiin maakuntiin sekä maan itäosaan, jossa maksimipuuskat olivat 18–23 metriä sekunnissa. Voimakkaimmat puuskat havaittiin suurten vesistöjen alueella. Voimakkain maa-alueiden puuska 23,3 metriä sekunnissa mitattiin perjantai-iltapäivällä Liperin Tuiskavanluodolla. Kovin rannikkoalueiden puuskalukema 32,4 metriä sekunnissa mitattiin Rauman Kylmäpihlajalla.

Voimakkaat tuulet aiheuttivat yhteensä noin 700 vahingontorjuntatehtävää. Sähkökatkoja aiheutui yhteensä noin 50 000 taloudelle ja hetkellisesti sähköttömiä talouksia oli enimmillään noin 20 000.

Merellä mitattiin ajankohtaan nähden harvinaisen voimakkaita myrskytuulia

Merialueilla kovin keskituuli 25,6 metriä sekunnissa mitattiin Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla. Tämä on korkein mitattu keskituulen nopeus heinäkuussa 2000-luvulla. Kaikkien aikojen heinäkuun ennätystä ei voida tarkasti määrittää, sillä 1900-luvun tuulihavainnoissa on vielä runsaasti tarkistettavaa laadun osalta. Epävirallisten arvioiden mukaan 1970–1990-luvuilla on havaintoja myös 25–28 metriä sekunnissa olleista keskituulista.

Korkein 3,9 metrin aallonkorkeus mitattiin Selkämeren aaltopoijulla.  Merivesi nousi korkeimmalle eli +100 senttimetriin teoreettisen keskiveden suhteen Haminan Pitäjänsaaren havaintoasemalla. Säätilanteeseen liittyi voimakkaita paikallisia merivedenkorkeuden muutoksia, jotka aiheuttivat paikoin rannikolla tulvimista ainakin Suomenlahden itäosassa.

Sadetta kertyi paikoin lähes 50 millimetriä

Sadetta kertyi Satakunnasta Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella melko yleisesti 25–35 millimetriä, paikoin yli 40 millimetriä.  Suurin vuorokauden sademäärä 46,6 millimetriä mitattiin Ylivieskan lentokentällä. Sadealueeseen liittyi kuurosateita ja paikoin myös ukkosta. Kuurosateisiin liittyen myös tuntisademäärät ylsivät paikoin 15–20 millimetriin. Runsaat sateet aiheuttivat paikoin tulvimista ainakin Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa.

Ennusteet edellyttivät vahvoja varoitustoimia

Ulla-myrsky osui kesäloma-, veneily- ja ulkoilmatapahtumien sesongin keskelle, jolloin sääolosuhteilla on erityistä merkitystä. Vaarallisen voimakkaiksi nopeasti voimistuvien tuulten vuoksi maan lounaisosiin annettiin tilapäisesti myös 112-viranomaistiedote.  ”Voimakas säävaroittaminen oli käytettävissä olleen ennustemateriaalin ja myös altistavien tekijöiden perusteella aiheellista. Sen tavoitteena oli auttaa ennaltaehkäisemään mahdollisia omaisuus- ja henkilövahinkoja", Paavo Korpela kertoo. ”Voimakkaimpien tuulten ennuste osui alueellisesti ja ajallisesti varsin hyvin kohdalleen, mutta yleisesti ottaen puuskanopeudet toteutuivat onneksi jonkin verran ennustettua heikompina.”

Heinäkuun myrskyt ovat harvinaisia

Heinäkuu on tilastollisesti vuoden hiljaisin kuukausi myrskyjen esiintymisessä. Vuosina 2006–2024 heinäkuussa on ollut yhteensä vain neljä myrskypäivää. Tänä kesänä suursäätila oli otollinen matalapaineiden kehittymiselle Pohjois-Euroopassa: Manner-Eurooppaa koetellut laaja helleaalto aiheutti voimakkaan pohjois–eteläsuuntaisen lämpötilaeron, mikä loi suotuisat olosuhteet
matalapaineen voimistumiselle myrskyksi asti.

Koska myrskyt saavat voimansa lämpötilaeroista, ilmastonmuutoksen vaikutus niiden esiintymiseen ja voimakkuuteen on monimutkaisempi kuin esimerkiksi helleaaltojen tai rankkasateiden osalta.

Nykyisen tutkimustiedon valossa on epävarmaa, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Pohjois-Euroopassa esiintyvien myrskyjen voimakkuuteen. Tiedetään, että myrskyihin liittyvät sateet todennäköisesti lisääntyvät ilmaston lämmetessä, mutta myrskytuulten voimistumisesta ei ole samanlaista tutkimusnäyttöä.

"Myrskyjen määrä Pohjois-Euroopassa vaihtelee suuresti vuodesta toiseen, mutta pitkällä aikavälillä niiden lukumäärä ei ole lisääntynyt", kertoo tutkija Mika Rantanen.