Maailman enemmistö sopi 3 500 miljardin euron keräämisestä kestävään kehitykseen vuosittain

Konferenssiin kokoontui yli 10 000 ihmistä ja valtaosa YK:n jäsenmaista, 50 maata valtion johtajan edustamana. Mutta mitä lopulta saatiin aikaan? Konferenssiin osallistunut Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu arvioi, että konferenssin lopputuloksissa on enemmän hyvää kuin huonoa.

”Loppuasiakirjan olemassaolo itsessään oli kevyt voitto: uhkana oli, ettei sitä saada aikaan. Yksi yhteisymmärryksen mahdollistanut, mutta samalla toimeenpanoa heikentävä tekijä on, että Yhdysvallat ei osallistunut konferenssiin eikä loppuasiakirjan laadintaan”.

Nalbantoglu mukaan toimeenpanon seurantaan täytyy löytää konkreettiset mekanismit.

”Seurantaa helpottaisi, jos 3 500 miljardia allokoitaisiin tavoiterahavirroiksi eri teemoihin. Eli paljonko karkeasti tulisi saada kokoon esimerkiksi velkajärjestelyillä, investoinneilla, kehitysrahoituksella, veroilla ja niin edelleen”, Nalbantoglu kuvaa.

Monien arvioiden mukaan velvoittavuutta ja konkretiaa jäi puuttumaan loppuasiakirjasta.

”Loppuasiakirjassa on laskujeni mukaan kuitenkin noin 40 konkreettista toimea, joihin jäsenmaat sitoutuvat. Esimerkiksi vauraat maat lisäävät tukeaan matalan tulotason maiden verojärjestelmien tehostamiseen ja kansalliseen budjettisuunnitteluun. Tavoite on kaksinkertaistaa tuki vuoteen 2030 mennessä”, Nalbantoglu sanoo.

Konferenssin loppuasiakirjassa allekirjoittajat myös tiedostavat tarpeen kääntää kehitysrahoituksen leikkaustrendi. Käytännössä vauraat maat myös uusivat vanhan sitoumuksensa kansainvälisen kehitysrahoituksen tavoiteosuuksista eli 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön ja 0,15–0,2 % BKTL:sta niin kutsutuille vähiten kehittyneille maille (LDC-maat, ”least developed countries”).

Nalbantoglun mukaan erityisesti kansainvälisen talouden demokratisointi jäi puolitiehen.

”Demokratisointi olisi tärkeää, jotta maailman talousjärjestelmissä kuuluisivat myös kaikkien vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten äänet, ei vain varakkaimpien ja historiallisessa valta-asemassa olevien. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että entistä useammasta asiasta, kuten kansainvälisestä veroyhteistyöstä, velasta tai kehitysyhteistyörahoituksesta, päätettäisiin YK:n puitteissa läpinäkyvästi”, Nalbantoglu kuvaa.

Kansalaisyhteiskunnan esityksiä toteutettiin vesitettyinä

Kansalaisyhteiskunta oli konferenssissa aktiivisesti läsnä, muun muassa useissa sivutapahtumissa ja kansallisissa delegaatioissa. YK:n ohjeistaminen ei kuitenkaan ollut onnistunutta, koska osa maista nimesi delegaatioihinsa järjestöjen edustajia, toiset maat eivät, vedoten YK:n ohjeisiin.

Konferenssissa nähtiin myös kansalaisyhteiskunnan mielenilmaus. Tempaus oli ilmeisesti ensimmäinen, joka on järjestetty YK-konferenssipaikan tiloissa niin, että mielenosoittajat ovat konferenssiin rekisteröityneitä osallistujia.

Kansalaisjärjestöt pitivät päätöksissä kielteisenä erityisesti konkretian ja sitovuuden puutetta.

Monet YK-tasoiset sopimus- ja koordinointimekanismit, joita mm. kansalaisyhteiskunta esitti, jäivät puuttumaan loppuasiakirjasta. Näitä olivat valtionvelkoja koskevan YK:n yleissopimuksen käynnistäminen, kehitysyhteistyön YK-tasoisen puitemekanismin käynnistäminen sekä tavoitteellinen sitoutuminen YK:n alaisen kansainvälisen veroyhteistyön puitemekanismiin. Vasta-argumenttina kansalaisyhteiskunnan esityksille YK:n todettiin olevan heikoissa kantimissa ottaakseen lisää tehtäviä. Erityisesti Yhdysvaltojen toimet ovat ajaneet sen rahoitus- ja legitimiteettikriisiin.

”Kyseiset mekanismit eivät kuitenkaan vaatisi paljoa rahoitusta, ja ne merkitsisivät myös YK:n legitimiteetin vahvistumista globaalisti, jos maailman maat kokisivat laajasti YK:sta suurempaa hyötyä”, Nalbantoglu toteaa.

Järjestöt pitivät velkakysymystä vahvasti esillä. Erityisesti koronan ja Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen myötä korot ovat globaalisti nousseet. Monet maat ovat maksaneet korkoina velkapääomaa vastaavan määrän tai enemmän. Järjestöt pitivät kohtuuttomana, että monet matalan tulotason maat joutuvat käyttämään korkomenoihin enemmän rahaa, kuin esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Järjestöjen esittämää suuntaa tuetaan kuitenkin monin paikoin loppuasiakirjassa: vaurailta mailta luvataan lisää tukea velkojen järjestelyyn matalan tulotason maille.

Suomalaista järjestöväriä tapahtumissa: KUA ja FCA Investments pitivät esillä pk-yritysten rahoitusta

Kirkon ulkomaanavun (KUA) tytäryhtiö, yritysrahoitukseen ja pk-yritysten kapasiteetin vahvistamiseen keskittyvä FCA Investments osallistui konferenssiin järjestämällä sivutapahtuman erityisesti pk-yritysten rahoitusasemasta. KUA:n erityisedustaja Jussi Ojalan mukaan pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa on kehittyvissä maissa pullonkauloja. Isoille yrityksille on tarjolla niin julkisesti tuettua kuin täysin markkinaehtoistakin rahoitusta. Mikroyrityksille on omia rahoitusvälineitä, kuten mikrolainoja. Väliin jäävät pk-yritykset, joille rahoituksen ja kapasiteettituen puute ovat kasvun esteitä. Toisaalta, juuri pk-yritykset työllistävät ja toimivat usein kasvun moottoreina kehittyvissä maissa.

”Tästä syystä järjestimme FfD4:ssä sivutapahtuman teemalla ’missing middle’. Halusimme kiinnittää huomiota toisaalta pk-yritysten potentiaaliin, toisaalta niiden liian vähäisiin tukimuotoihin. Olen todella tyytyväinen, että saimme tapahtumaan mukaan avaintoimijoita, kuten pk-yrittäjiä, Suomen ja Ugandan hallitusten edustajia ja kehityspankkien johtajia”, Ojala sanoo

Ojalan mukaan paikallisten yritysten tukeminen on olennaista tilanteessa, jossa esimerkiksi kehitysrahoitusta on monissa maissa leikattu.

”Olemme tehneet nyt pari vuotta työtä vastuullisten, läpinäkyvien ja kasvupotentiaalisten pk-yritysten rahoituksen ja kapasiteetin vahvistamisen puolesta. Minusta nykyisin kansainväliset rahoittajat ymmärtävät pk-yritysten tuen merkityksen aiempia vuosia paremmin. Se on myös koko ajan tärkeämpää. Valtaosa kehittyvien maiden yrityksistä on pk-yrityksiä, ja niiden merkitys säällisten työpaikkojen ja kestävän vaurauden rakentamisessa on avainasemassa”.

Uutisia FfD4-konferenssista:

Devex-median kooste artikkeleista: https://www.devex.com/focus/ffd

Reuters 4.7.2025: Blistering heat and empty chairs mar UN's flagship development event https://www.reuters.com/business/finance/blistering-heat-empty-chairs-c-word-mar-uns-flagship-development-event-2025-07-04/

Espanjalainen RTVe 3.7.2025: La cumbre de la ONU cierra con un acuerdo descafeinado que no convence a la sociedad civil: "Es decepcionante" https://www.rtve.es/noticias/20250703/cumbre-onu-cierra-acuerdo-descafeinado-sociedad-civil-decepcionante/16649925.shtml

Passblue 2.7.2025: Where’s the Support for Gender Equality? Women Ask at the Global Forum. https://www.passblue.com/2025/07/02/wheres-the-support-for-gender-equality-advocates-ask-at-the-global-forum/

Globaalin kestävän kehityksen järjestöjen kattojärjestö Foruksen dokumentti: ”Financing for change”: https://youtube.com/watch?v=Iv5pplfispM&feature=shared

Kts. myös. https://www.kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaista/uutiset/kua-jarjesti-korkean-tason-tapahtuman-ykn-kehitysrahoituskonferenssissa/