Uusi julkaisu avaa muinais-DNA-tutkimuksen uusimpia tuloksia

Teos kattaa koko muinais-DNA:n tutkimusprosessin näytteenotosta laboratoriomenetelmiin ja aineistojen tulkintaan. Lukijalle avataan, minkälaisista arkeologisista ja historiallisista jäännöksistä DNA:ta voidaan eristää, mitä menetelmiä analyysissä käytetään ja millaisia tulkintoja analyysien tulokset mahdollistavat.

Kirjan aihepiirit ulottuvat varhaisten ihmislajien risteytymisistä Euraasiassa aina historiallisen ajan väestöihin ja ihmisyksilöihin Suomessa. Teoksessa selvitetään, mitä DNA voi kertoa väestöliikkeistä, ihmisten välisistä sukulaisuussuhteista tai yksilöiden ulkonäöstä, sairauksista ja geneettisistä ominaisuuksista. Mukana on yllättäviä, mutta inhimillisiä yksityiskohtia, kuten tietoa suomesta löydettyjen yksilöiden geneettisestä taipumuksesta aamu- tai iltavirkkuuteen. Lisäksi teoksessa tarkastellaan, miten muinais-DNA-tutkimuksen avulla voidaan jäljittää menneisyyden eläin- ja kasvilajeja, kartoittaa ympäristön muutoksia tai osallistua luonnonsuojelullisiin kysymyksiin. Kirjassa esitellään myös muinais-DNA-tutkimuksen sisaralaa, paleoproteomiikkaa. Kyseessä on DNA-tutkimuksen rinnalla kehittyvä, muinaisten proteiinien tutkimukseen liittyvä ala, jota hyödynnetään esimerkiksi lajintunnistuksessa sekä ruokavalioiden ja terveyden tutkimuksessa.

Monia sukututkijoita kiinnostavat niin sanotut geneettiset äiti- ja isälinjat, jotka ovat helposti määritettävissä kaupallisilla DNA-testeillä. Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -teoksessa esitellään noin 130 suomalaisen muinaisyksilön äitilinjat ja 16 yksilön isälinjat. Teoksessa kuitenkin korostetaan, että nämä linjat edustavat vain hyvin pientä osaa yksilön perimästä ja siksi ne saattavat saada sukututkimuksessa todellista suuremman painoarvon. Kirjassa selitetään myös, kuinka pitkälle geneettisiä sukulaisuuksia voidaan DNA:n perusteella jäljittää, ja tuodaan esiin, ettei biologinen sukulaisuus kata kaikkia perhesuhteita.

Kirjassa kiinnitetään huomiota myös arkeogenetiikan eettisiin ulottuvuuksiin. Vainajien jäännösten käsittely ja tieteellinen tutkimus edellyttävät tarkkuutta ja hienotunteisuutta niin tutkimusmenetelmien kuin tulosten kertomisen ja esittämistapojen osalta. Lukijaa muistutetaan, että arkeogenetiikka ei rajoitu vain biologisiin ilmiöihin, vaan se kytkeytyy kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa käsitteleviin kysymyksiin. Geneettisiä tuloksia tarkastellaankin kirjassa suhteessa arkeologisiin löytöihin, kielihistoriallisiin kehityskulkuihin ja paikallisiin konteksteihin, jolloin muinais-DNA:n tuottama tieto asettuu osaksi laajempaa ja moniulotteista kuvaa menneisyydestä.

Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -kirja on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja havainnollistaa, miten eri tieteenalat kohtaavat ja millaisia kertomuksia ne rakentavat menneisyydestä yhdessä.

Kirjan arvostelukappaleita voi tiedustella Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

Julkaisija:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Tampereen museoiden julkaisuja
2025, ISBN 978-951-858-961-0
Sidottu, 336 s.
Toimittajat: Ulla Nordfors & Maj Meriluoto