Pyöräilitkö lapsena kouluun? Todennäköisesti myös lapsesi kulkevat koulumatkansa omin voimin
7.8.2025 06:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kuljitko lapsena kouluun kävellen, pyöräillen tai talviaikaan hiihtäen? Jos kuljit koulumatkasi aktiivisesti, todennäköisesti myös lapsesi kulkevat kouluun omin voimin. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus, joka osoitti ylisukupolvisen yhteyden vanhempien ja heidän lastensa koulumatkaliikunnassa. Tutkija muistuttaa, että omin voimin kouluun kulkeminen on helppo ja käytännöllinen tapa lisätä liikettä arkeen.

Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, kuten kävellen tai pyörällä, on tärkeä arkiaktiivisuuden muoto lapsille ja nuorille. Vanhemmilla on tärkeä vaikutus lastensa liikuntakäyttäytymiseen ja koulumatkojen kulkemiseen. Elintavat, kuten fyysinen aktiivisuus, siirtyvät usein myös sukupolvelta toiselle.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 1980-luvulla koulua käyneiden vanhempien aktiivisen koulumatkakulkemisen yhteyttä heidän lastensa koulumatkakulkemiseen vuonna 2018.
”Havaitsimme positiivisen, ylisukupolvisen yhteyden vanhempien ja heidän lastensa aktiivisessa koulumatkakulkemisessa ”, kertoo tutkija Tuuli Suominen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tarkastelussa huomioitiin useita koulumatkaliikkumista ennustavia tekijöitä, kuten koulumatkan pituus, kouluaste, asuinympäristö, sukupuoli, vanhempien koulutus ja perheen tulotaso.
Vaikka havaittu ylisukupolvinen yhteys oli suhteellisen heikko, se ei kuitenkaan ole merkityksetön.
”Vanhempien omat kokemukset ja niiden myötä muodostuneet asenteet koulumatkojen kulkemista kohtaan vaikuttavat siihen, miten he tukevat ja mahdollistavat omien lastensa aktiivista kulkemista”, kertoo Suominen.
“Jos pyöräillen tai kävellen kuljetut koulumatkat ovat itselle tuttuja ja myönteisiksi koettuja, ne siirtyvät todennäköisemmin myös seuraavalle sukupolvelle.”
Vanhempien vaikutus näkyy erityisesti alakouluiässä
Aktiivisen kulkemisen jatkuminen sukupolvelta toiselle näkyi erityisesti alakouluiässä. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että vanhempien vaikutus lastensa liikuntakäyttäytymiseen ja koulumatkojen kulkemiseen on sitä suurempaa, mitä pienemmistä lapsista on kyse. Yläkouluiässä vanhempien vaikutus heikkenee, kun nuoret itsenäistyvät ja kavereiden merkitys korostuu.
“Omin voimin kouluun kulkeminen on helppo ja käytännöllinen tapa lisätä liikettä arkeen. Lasten ja nuorten liikkumattomuus on kasvava ongelma, minkä vuoksi aktiivista kulkemista tulisi edistää monipuolisin keinoin”, Suominen muistuttaa.
Aktiivisen kulkemisen tukeminen ja mahdollistaminen voi vaikuttaa paitsi nykyisten, myös tulevien sukupolvien fyysiseen aktiivisuuteen ja koulumatkojen aktiiviseen ja kestävään kulkemiseen.
Tutkimus on osa laajempaa, vuonna 1980 käynnistynyttä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -pitkittäistutkimusta, joka laajeni kolmen sukupolven tutkimukseksi viimeisimmässä seurannassa vuonna 2018. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kahdelta sukupolvelta kerättyä kyselyaineistoa koulumatkaliikkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä 7–20 vuoden iässä. Aineisto koostui 660 vanhempi-lapsiparista. Alkuperäisten tutkittavien koulumatkaliikkumista tutkittiin vuosina 1980–86 ja heidän jälkeläistensä kulkemista vuonna 2018. Tarkastelussa otettiin huomioon sekä vanhemman että lapsen koulumatkan pituus, kouluaste, sukupuoli, asuinympäristö, vanhempien koulutus ja perheen tulotaso.
Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Tuuli H Suominen, Tuomas Kukko, Xiaolin Yang, Katja Pahkala, Suvi Rovio, Mirja Hirvensalo, Mika Kähönen, Olli Raitakari, Tuija H Tammelin, Kasper Salin, Continuity of active commuting to school across two generations: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study, European Journal of Public Health, Volume 35, Issue 4, August 2025, Pages 745–751, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckaf084
Lisätietoja:
Tutkija (TtT) Tuuli Suominen
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
tuuli.suominen@jamk.fi
+358 50 3222 780
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana kehittämässä tekoälypohjaisia digitaalisia kaksosia kiertotalouden tueksi9.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana lähes neljän miljoonan euron Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Pathfinder Challenge -rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään uuden sukupolven tekoälyyn perustuvia digitaalisia kaksosia (Digital Twin) jätteiden hyödyntämiseen tähtäävien teknologioiden kehitykseen. Nelivuotisen hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kiertotalouden ratkaisuja sekä uusiutuvien polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien kehittämistä.
Joni Borgström Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajaksi6.11.2026 08:05:00 EET | Tiedote
Joni Borgström on aloittanut Jyväskylän yliopiston perustaman sijoitusyhtiö Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajana 1.11.2026. Unifund sijoittaa varhaisen vaiheen yrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tai osaamisen hyödyntämiseen.
Väitös: Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat valtasuhteita ja voivat aiheuttaa teknostressiä5.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat työn tekemisen tapoja ja työpaikkojen valtasuhteita, osoittaa YTM Anna Lammen väitöstutkimus. Robotit voivat helpottaa työtä, mutta niiden käyttöönotto voi myös aiheuttaa teknostressiä, jos työntekijöiden tarpeita ja työn organisointia ei huomioida riittävällä tasolla.
Jyväskylässä järjestettävä Rauhan riimit -tapahtuma tuo koululaiset yhteen rakentamaan rauhaa rapin, kielen ja luovuuden keinoin4.11.2026 15:30:58 EET | Tiedote
Jyväskylässä järjestetään keskiviikkona 11.11. Rauhan riimit - tapahtumapäivä, joka tuo yhteen UNESCO-koulujen oppilaita Kuopion, Jyväskylän ja Pirkanmaan alueilta. Tapahtuman keskiössä ovat rauhankasvatus, kulttuuriperintö, kestävä tulevaisuus sekä luovan ilmaisun mahdollisuudet.
Itsemyötätunnon pelko voi lisätä perfektionististen urheilijoiden mielenterveyden haavoittuvuutta4.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Perfektionistinen käyttäytyminen on yleistä kilpaurheilussa, mutta sen on todettu lisäävän mielenterveysongelmien riskiä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa erityisesti itsemyötätunnon pelko näyttäytyi merkittävänä mielenterveyden haavoittuvuutta lisäävänä tekijänä perfektionistisilla kilpaurheilijoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme