Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto ja OAJ: Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia

8.8.2025 12:57:23 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat , että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin.

Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi.

Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.

Miesopettaja opettaa kahta lasta.
Valtion tulisi päätöksillään tukea kunnissa tehtävää vastuullista taloudenpitoa, ei vaikeuttaa sitä entisestään. Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2026 esittää 150 miljoonan euron leikkausta kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Kevään riihessä hallitus on jo päättänyt 75 miljoonan euron leikkauksesta peruspalveluiden valtionosuuteen. Tämä tarkoittaisi suoria ja tuntuvia leikkauksia muun muassa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen samaan aikaan, kun juuri on astunut voimaan isoja uudistuksia uusine velvoitteineen. Perusopetuksen vahvistamisen toimenpiteisiin ohjattu 200 miljoonaa leikataan nyt toista kautta samasta VOS-potista käytännössä kokonaan.

Valtion tulisi päätöksillään tukea kunnissa tehtävää vastuullista taloudenpitoa, ei vaikeuttaa sitä entisestään. Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa.

Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat, että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Se rakentaa yksilön elämänpolkua, mutta myös koko Suomen kasvua ja elinvoimaa. Suomen vahvuus on koulutettu väestö ja hyvin toimiva koulutusjärjestelmä. Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja oppia yhdenvertaisesti taustaan tai asuinpaikkaan katsomatta.  Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi.

Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä.  Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.  On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.

On huolestuttavaa, että valtion budjettiesityksessä esitetään myös Opetushallituksen lakkauttamista. Suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen vahvuus on ollut riippumattomuus poliittisesta ohjauksesta opetuksen sisällön osalta. Tämän periaatteen murtaminen olisi vakava uhka koulutuksen tasa-arvolle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Kansalaisten luottamus perusopetuksen laatuun ja saavutettavuuteen on säilynyt korkealla tasolla, kuten Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa. Kunnat panostavat edelleen vahvasti koulutukseen, ja siitä kertoo myös se, että kuntien oma rahoitus muodostaa merkittävimmän osan koulutuksen kokonaisrahoituksesta. Nyt tarvitaan valtiolta pitkäjänteisyyttä ja arvovalintoja, jotka tukevat kuntien työtä, eivätkä heikennä sitä.

Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sen on tapahduttava oikeudenmukaisesti ja tulevaisuutta rakentavalla tavalla. Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin.

Minna Karhunen
toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Katarina Murto
puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Mediayhteydenotot:

Irmeli Myllymäki
koulutusasioiden johtaja, Kuntaliitto
puh. +358 46 921 4443
irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi 

Minna Karhunen
toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
tekstiviesti +358 50 380 5907
minna.karhunen@kuntaliitto.fi 

Katarina Murto
puheenjohtaja, OAJ
puh. +358 50 568 9188
 katarina.murto@oaj.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Naishenkilö punaisessa mekossa.
Valtion tulisi päätöksillään tukea kunnissa tehtävää vastuullista taloudenpitoa, ei vaikeuttaa sitä entisestään. Nyt esitetyt leikkaukset vaarantavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursseja ja vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa, muistuttaa Kuntaliiton Minna Karhunen.
Lataa

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye