STTK:n hallitus: Valtiovarainministeriön budjettiesitys on luokaton

STTK:n hallitus kritisoi valtiovarainministeriön budjettiesitystä luokattomaksi.
– Ministeriön yhteensä miljardin euron leikkausesitykset kohdistuvat muun muassa kuntien valtionosuuksiin, koulutukseen ja osaamiseen, sosiaalialan järjestöihin ja yritystuista erityisesti merenkulkuun. Näiltä olisi kokonaan vältytty, jos kevään kehysriihessä ei olisi hövelisti kevennetty suurituloisten ja yritysten verotusta. Lisäksi olisi voitu uudistaa listaamattomien yritysten verotusta, puheenjohtaja Antti Palola korostaa.

Ennakkoon valtiovarainministerin esiin nostamat yritystuet jäivät lopulta vähälle huomiolle. Niistä leikkaaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta tukien juustohöylämenettelyllä päästäisiin STTK:n mielestä alkuun.
– Nyt leikkausten kärki osuisi merenkulkuun, mikä lisäisi merillä työskentelevien työttömyyttä, kun matkustaja-alukset mitä suurimmalla todennäköisyydellä liputettaisiin muihin maihin. On lisäksi ymmärrettävä, että ulosliputtaminen osuisi myös huoltovarmuuteen, mikä näinä turvattomina aikoina olisi outo linjaus, Palola moittii.

Erityisen nolona STTK:n hallitus pitää budjettiesityksen koulutusvastaisuutta.
– Hallitus on jo tähän mennessä leikannut satoja miljoonia koulutuksesta, ja tällä tiellä haluttaisiin jatkaa. Miten Suomi voisi menestyä kiihtyvän digitalisaation, teknologisen kehityksen ja tekoälyn muokatessa työtä ja työelämää, jos emme enää usko koulutukseen ja osaamiseen, Palola hämmästelee.

Budjettiesityksestä paistaa myös vihamielisyys ulkomaalaisia kohtaan. Muuten ei voi selittää esityksiä leikata kehitysavusta ja kieltäytyä ottamasta vastaan kiintiöpakolaisia.
– On mahdoton käsittää, että Suomi kaikin tavoin eristäytymällä, rasistisilla tavoitteilla ja samalla kansainväliset velvoitteensa laiminlyömällä menestyisi.

STTK haluaa talouskasvua, luottamusta ja hyvinvointia

STTK:n hallitus käsitteli järjestön tavoitteita syyskuun budjettiriiheen. STTK haluaa budjettiriihestä talouskasvua, luottamusta ja hyvinvointia luovia päätöksiä.  
– Työttömyys pahenee ja Suomi on näivettymisen tiellä. Talouden nousu edellyttää pitkän aikavälin kasvuohjelmaa ja teollisuuspoliittista strategiaa. Työmarkkinoiden luottamus on palautettava ja työelämää tasapainotettava työntekijöiden turvan suuntaan. Hyvinvointialueille tarvitaan työrauha ja rahoitusmalli, joka turvaa kansalaisille palveluiden saatavuuden, Palola listaa.