Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Elintaso (bruttokansantuote / asukas) on Suomessa noussut vuosina 2015-2024 keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Kokonaisuudessaan aineellinen elintaso kasvoi Suomessa vuosina 2015-2024 kuitenkin runsaat kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin muissa Pohjois- tai euromaissa. Olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen tuottavuuden vuoksi ja muista euromaista työllisyyden vuoksi.
Tänään julkaistu Etla Muistio Heikon talouskasvun syylliset ja syyttömät (Etla Muistio 162) selvittää eri toimialojen vaikutusta Suomen työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä koko maan elintasoon. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun laatiman laskelman mukaan sosiaali- ja terveysalan työllisyys julkisella ja yksityisellä sektorilla on nostanut merkittävästi koko Suomen elintasoa vuosina 2015-2024. Sote-sektori toimii kuitenkin valtaosin verorahoitteisesti ja säännellyin hinnoin.
- Elintaso Suomessa olisi kasvanut nopeammin, jos työllisyyden kasvu olisi suuntautunut heikon tuottavuuskasvun sote-palveluiden sijaan korkean tuottavuuden tason ja kasvun aloille. Markkinasektorin toimialoilla työtunteja siirtyi nyt ”väärään suuntaan” jakelupalveluissa, teollisuudessa ja rakentamisessa, arvioi Kangasharju.
Tarkemmassa, noin 60 eri toimialan vertailussa Kangasharju nostaa kymmenen parhaan toimialan listalle kolme sellaista toimialaa, jotka perustuvat vahvasti julkiseen rahoitukseen. Näitä ovat sosiaalipalvelut, koulutus ja terveyspalvelut. Vapaan hinnanmuodostuksen toimialat – kuten jalostus, tietointensiiviset palvelut sekä jakelupalvelut yhtensä – ovat myös nostaneet Suomen elintasoa, mutta vain puolet siitä, mitä julkisluonteiset palvelut nostivat.
Markkinatoimialoista eniten elintasoa lisäsivät tietointensiiviset eli digitaaliset palvelut, erityisesti tietotekniikkapalvelut. Heikoimmin kehittynyt ala vuosina 2015-2024 oli rakentaminen, missä ongelmat keskittyivät talonrakentamiseen. Myös kaupan, kuljetuksen ja tehdasteollisuuden vaikutus Suomen elintasoon oli negatiivinen. Näihin ryhmiin toki mahtuu niin hyvin kuin huonostikin menestyneitä toimialoja.
Osaajien maahanmuutto olennainen kasvutoimi
Työpanoksen voimakas kasvu sote-alalla tarkoittaa sitä, että Suomen on löydettävä työtä säästävää teknologiaa hyvinvointipalveluihin. Lisäksi tarvitaan hoitohenkilökuntaa muista maista.
Maahanmuuttoa tarvitaan myös tietointensiivisiin palveluihin, jotka olivat menestyksekkäin toimiala Suomen sisäisessä vertailussa. Digitaalisissa palveluissa kasvaa sekä tuottavuus että työllisyys eivätkä ne tarvitse julkista rahaa pyöriäkseen, kuten soteala, huomauttaa Aki Kangasharju.
- Suomen kasvupolitiikan tärkeimpiä tehtäviä onkin jatkossa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus tietointensiivisellä alalla. Ala nojaa vahvasti aineettomaan pääomaan, ja osaajien maahanmuuton ohella kannattaa kannustaa myös Suomessa jo olevia osaajia eteenpäin urapolullaan. Se onnistuu tehokkaimmin alentamalla korkeimpia marginaaliveroja, hän toteaa.
Kasvu on ollut liian kapeilla harteilla. Teollisuudessa uusia kasvun eväitä tarvitaan vuosien 2015–2024 kehityksen perusteella etenkin metsä- ja kemianteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa ja metallituotteissa. Kasvua on mahdollista saada vihreän energian, vetypelkistyksen ja niihin liittyvien uusien arvoketjujen myötä, mutta mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää suuria aineellisia investointeja. Etenkin uusiutuvan sähkön tuotannon ja sähköverkon liityntäkapasiteetin riittävyys on varmistettava talouden sähköistyessä voimakkaasti.
Suomen tarvitsemia kasvutoimia:
- työperäisen maahanmuuton lisääminen ja työnteon kannustimien parantaminen
- työvoiman liikkuvuuteen ja rakennemuutokseen kannustaminen, jotta resurssit siirtyisivät nykyistä joustavammin kasvaviin ja tuottavuutta kohottaviin yrityksiin
- aineettomien ja aineellisten investointien laatuun kannustaminen
- julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kohottaminen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Muistutuskutsu medialle: Millaiset yritykset Suomessa kasvavat?7.11.2025 09:55:00 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yritysten rahoitusedellytyksiä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa yhdessä Työn ja talouden tutkimus Laboren kanssa. Kaksivuotinen tutkimushanke on Arvopaperimarkkinoiden edistämissäätiön rahoittama. Keväällä 2025 julkaistuissa ensimmäisissä tuloksissa jo havaittiin, että suomalaisyritysten kasvun esteet eivät niinkään ole rahoituksen saannissa kuin yritysten omissa kasvuhaluissa.
"Voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista” - merkittävä osa Suomen kasvusta tulee nyt teollisuudesta ja rakentamisesta5.11.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Teollisuus ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan koko talouden kasvusta tulevina vuosina, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tuoreessa toimialakohtaisessa ennusteessaan. Laiva- ja jäänmurtajatilausten myötä voidaan puhua jo telakkateollisuuden renessanssista. Rakentaminen jatkaa niin ikään kasvuaan, vaikka palautuminen aiemmalle tasolle onkin hidasta. Hotelli- ja ravintola-ala, ja palvelualat kokonaisuudessaan, yskivät vielä tämän vuoden, mutta kääntyvät varovaiseen kasvuun ensi vuonna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme