Selvitys Soklin ahojen ja muiden luontaisesti puuttomien kivennäismaiden kasvillisuudesta on valmistunut

Soklin ahot ovat Savukoskella sijaitsevia paikoin laajoja, luontaisesti puuttomia kivennäismaa-alueita. Lapin ELY-keskuksenSelvitys luontaisesti puuttomista kivennäismaista Suomessa -julkaisun perusteella maasta löytyi noin 3000 hehtaaria puuttomia kivennäismaita. Pääosa niistä sijaitsee Keski- ja Pohjois-Lapissa.  

Puuttomia kivennäismaita etsittiin selvitystä varten ensin Suomen ympäristökeskuksessa erilaisten kaukokartoitusaineistojen kuten maaperäaineiston ja maastotietokannan avulla. Tietolähteenä käytettiin myös asiantuntijoiden maastohavaintoja sekä aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja. Lopuksi kaikki kohteet käytiin läpi ilmakuvien avulla. 

- Esimerkiksi historialliset ilmakuvat saattoivat paljastaa, että puuton alue olikin vanha niitty tai pihapiiri, eikä luontaisesti avoimena pysyvää kasvillisuutta, kertoo Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Kirsi Alahuhta.    

Selvityksen yhteydessä vain osa alueista tarkastettiin maastossa. Aineiston avulla saatiin kuitenkin karkea arvio luontaisesti puuttoman kivennäismaan laajuudesta ja yleisyydestä Suomessa. Tuloksista on koostettu vihjeaineisto, joka on saatavissa Lapin ELY-keskuksesta. 

Vihjeaineistosta valittiin selvityksen varsinaiset tutkimuskohteet, joiden kasvillisuudesta ja maaperästä kerättiin tietoa kesällä 2024. 

 - Valitsimme tutkimuskohteet Soklin karbonatiittiesiintymän alueelta, sen välittömästä läheisyydestä sekä muualta Keski-Lapista, koska halusimme selvittää, eroavatko Soklin puuttomat kivennäismaat kasvillisuudeltaan ja maaperän ominaisuuksiltaan muualla sijaitsevista puuttomista kivennäismaista. Lisäksi marraskuussa 2023 perustimme Soklin alueelle kuusi tutkimuslinjaa, joissa antureiden avulla mitattiin lämpötilaa ja maaperän kosteutta 15 minuutin välein. Tutkimuslinjoilta kerätyn tiedon avulla tutkimme lämpötilan ja maaperän kosteuden yhteyttä kasvillisuuteen ja puiden taimettumiseen, kertoo Alahuhta.

Kasvillisuus Soklin alueella ja sen ympäristössä samankaltaisempaa kuin muissa Keski-Lapin tutkimuskohteissa 

Selvityksessä kartoitettujen kohteiden kasvillisuudessa oli eroja ja yhtäläisyyksiä. Soklin karbonatiittiesiintymän alueen ja sen ympäristön kasvillisuus muistuttivat toisiaan enemmän kuin muualla Keski-Lapissa sijaitsevien kohteiden kasvillisuutta. 

- Muualla Keski-Lapissa avoimien alueiden kasvillisuus muistutti usein tunturikasvillisuutta, vaikka kohteet eivät sijainnetkaan tunturissa, vaan alavimmilla alueilla paikallisissa painanteissa. Painanteiden kasvillisuus muodosti ikään kuin käänteisen tunturin, jossa avoin kasvillisuus on pohjalla ja tunturikoivut kasvavat painanteen rinteillä ylempänä, selvittää Alahuhta.  

- Polkusara vaikuttaa yhdistyvän nimenomaan Soklin karbonatiittiesiintymän ja sen ympäristön avoimeen kasvillisuuteen. 

Maantieteellisen sijainnin lisäksi myös pienilmastolla oli yhteys kasvillisuuteen. Tutkimuslinjoilta kerätyn tiedon mukaan vuorokauden minimilämpötila oli usein alhaisempi avoimessa kasvillisuudessa. Vastoin ennakko-oletusta puuttomuuden ja alhaisten lämpötilojen välillä havaittiin vain heikko yhteys.  

- Emme silti ole täysin hylänneet oletusta pakkasvaurioiden vaikutuksesta puiden taimettumiseen kivennäismaa-alueilla. Mielestämme tätä yhteyttä olisi hyvä tutkia pitkäaikaisseurannan avulla, koska ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa puuttomien kivennäismaiden pienilmastoon ja sitä kautta alueiden sulkeutumiseen. Seurannassa voitaisiin hyödyntää puuttomista kivennäismaista laatimaamme vihjeaineistoa, kertoo Alahuhta. 

Nyt julkaistussa selvityksessä saatua tietoa voidaan käyttää sen arvioinnissa, muodostavatko Soklin ahot ympäristönsuojelulain mukaisen erityisen luonnonolosuhteen. Tällainen arvio voi tulla kysymykseen alueen maankäyttöön liittyvien ympäristölupien kohdalla.  Selvitys on tehty yhteistyössä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen sekä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa.