Suojelun kohteita vai tehokkaita oppijoita? Tutkimus paljastaa, miten lapsista puhutaan koulun dataistumisen yhteydessä

– Asiantuntijoiden lapsikäsityksen tutkiminen on tärkeää. Se, miten päätöksentekoon osallistuvat asiantuntijat ymmärtävät lapsen ja lapsuuden, vaikuttaa merkittävästi lapsia koskeviin päätöksiin, apulaisprofessori Pekka Mertala avaa tutkimuksen taustoja.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 25 suomalaisen asiantuntijan haastatteluja, jotka oli toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kohti datalukutaitoa -hanketta.

Neljä erilaista kuvaa lapsuudesta

Tutkijat tunnistivat aineistosta neljä keskeistä tapaa puhua lapsista.

Toimijalapsi on aktiivinen ja ottaa kantaa koulun datakäytäntöihin. Hän voi joko hyödyntää tai vastustaa niitä.  

Juridinen lapsi on alaikäinen, jota pitää suojella haitallisilta datakäytänteiltä ja teknologisilta ratkaisuilta. Aikuisilla on laillinen vastuu huolehtia, että lapsen oikeudet toteutuvat.

Kansalaislapsi tarvitsee ja ansaitsee koululta tukea ja opetusta, jotta hän oppii ymmärtämään dataa ja pysyy mukana yhteiskunnassa. Hän saa dataperustaisia tukitoimia, jos hän on vaarassa joutua yhteiskunnallisen syrjäytymisen, kuten koulupudokkuuden, uhriksi.

Oppijalapsi nähdään yksilöllisenä oppijana, jonka oppimisprosessia ja koulupolkua pyritään tukemaan ja tehostamaan datan avulla.

Käsitykset lapsuudesta eivät synny tyhjiössä

Tutkijat huomauttavat, että asiantuntijoiden lapsikäsitykset ovat osin ristiriitaisia. Välillä lapsista puhuttiin kyvykkäinä päätöksentekijöinä, toisinaan haastateltujen asiantuntijoiden mukaan lasta tulisi suojella teknologiayhtiöiden vallan lisäksi myös tämän omilta valinnoilta.

– Osa asiantuntijoista esitti, että lapsi saattaa kieltäytyä datakäytänteistä, joista myöhemmin voisi olla hänellä hyötyä.  Esimerkiksi oppimisdatan kerääminen koko koulupolulta ajateltiin olevan hyödyllistä oppimisympäristöjen personoinnille. Jos lapsi kieltäisi datan keräämisen tai käyttämisen, ei hän tätä mahdollista etua saisi. Aikuisten tehtäväksi nähtiin täten varmistaa, ettei lapsi tee päätöksiä, joita myöhemmin voisi katua, Mertala kertoo. 

Työkaluja päätöksenteon tueksi

Lapsikäsitykset ammentavat moninaisista lähteistä, joka Mertalan mukaan selittää käsitysten kirjavuuden ja osittaisen ristiriitaisuuden.

– Datan hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisyssä kuvastaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tavoitetta kohdella kaikkia lapsia yhdenvertaisesti ja tarjota heille yhtäläiset mahdollisuudet. Oppijalapsen juuret voidaan puolestaan paikantaa 2000-luvulla yleistyneeseen yksilökeskeiseen puhetapaan, jossa opettamisen ja kasvatuksen sijaan puhutaan oppimisesta ja oppijoista. 

Tutkimuksessa tunnistetut tavat puhua lapsista tarjoavat työkaluja päätöksentekijöille, opettajille ja koulutusteknologiayrityksille tarkastella ja arvioida, millaisia oletuksia lapsista heidän toiminnassaan tehdään.

Tutkimusartikkeli “Experts’ discourses of children in the context of datafication of education” on julkaistu Childhood-lehdessä ja se on luettavissa vapaasti verkossa: https://doi.org/10.1177/090756822513463