Yrittäjät: Työperäinen hyväksikäyttö vääristää työmarkkinoita

Oikeusministeriön työryhmän mietinnön lausuntokierros päättyy tänään. Mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että nykyinen kiskonnantapainen työsyrjintä korvattaisiin uudella rikosnimikkeellä, joka olisi kiskonta työelämässä. Lisäksi törkeä kiskonta työelämässä säädettäisiin uutena nimikkeenä rangaistavaksi teoksi. Valmistelu pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen.

– On erittäin tärkeää, että hyväksikäyttöä voidaan kitkeä tehokkaasti, koska se vahingoittaa oikein toimivia työnantajia ja vääristää kilpailua, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Ei laajennusta rangaistavuuteen

Muutosten tavoitteena on selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä. Uudet säännökset eivät sinänsä laajentaisi rangaistavuuden alaa, mutta ne poistaisivat nykyisen sääntelyn soveltamisessa ilmenneitä ongelmia.

– Rikossääntelyn kehittäminen ei ole yksinään riittävä toimi hyväksikäytön kitkemiseksi. Lisäksi tarvitaan riittävää viranomaisresursointia ja tiedon jakamista työlainsäädännön ja työehtosopimusten velvoitteista niin työntekijöille kuin työnantajille, johtava asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjien sanoo.

Mietinnössä ei esitetä sääntelyä esimerkiksi alipalkkauksen yleisestä kriminalisoinnista, vaan kiskonta työelämässä edellyttäisi selvää epäsuhtaa työntekijälle maksettavan vastikkeen ja työnantajalle koituneen taloudellisen edun välillä. Lisäksi tunnusmerkistö edellyttäisi esimerkiksi työntekijän ahdinkoa, ymmärtämättömyyttä tai riippuvaista asemaa työnantajasta.

– Yksittäiset epäselvyydet palkanmaksussa eivät voi olla rikosvastuun perusteena. Koska Suomessa ei ole säädetty vähimmäispalkoista laissa, rikosvastuu soveltuisi huonosti palkkaepäselvyyksiin, Mäkelä sanoo.

Rikosoikeus viimesijainen keino

Suomen Yrittäjät korostaa, että rikoslain laajempi muuttaminen edellyttäisi perusteellista arviointia ja valmistelua. Rikosoikeus ei ole oikea väline sopimusperusteisten velvoitteiden ongelmien ratkaisuun. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että rangaistava toiminta määritellään laissa täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.

– Lainsäätäjälle rikosoikeus on aina viimesijainen keino. Oikeusministeriön mietinnössä tunnistetaan aivan oikein, ettei rikossääntelyä voida kytkeä työehtosopimusten usein vaikeaselkoisiin palkkamääräyksiin, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Yrittäjien lausunto on kokonaisuudessaan täällä.