Puheenjohtaja von der Leyenin lausunto Suomen pääministeri Orpon tapaamisessa

Hyvä Petteri,

riskit, joista Suomi on jo vuosia varoittanut, ovat nyt toteutuneet. Venäjän julma sota Ukrainaa vastaan jatkuu jo neljättä vuotta. On selvää, ettei Putin lopeta tähän. Meille esiteltiin tänään, miten Venäjä pyrkii selvittämään meidänkin infrastruktuurimme haavoittuvuudet. Näemme, miten kriittisiä verkkojamme, kuten esimerkiksi EstLink 2 -kaapelia, on vahingoitettu vakavasti. Itämerellä toimiva varjolaivasto ruokkii myös edelleen Venäjän sotataloutta, mistä minulle tänään esitettiinkin vaikuttavia faktoja ja numeroita. Siksi minulle on selvää, että meidän on tehostettava varjolaivaston vastaisia toimiamme.

Haluan vakuuttaa, että kun Suomea koetellaan, koetellaan koko unionia. Sen vuoksi – samalla, kun jatkamme Ukrainan puolustuksen vahvistamista – otamme entistä suuremman vastuun myös omasta puolustuksestamme. Tämä on ajatus uuden, 800 miljardin euron arvoisen Euroopan puolustusteollisuuden investointisuunnitelman takana – oman puolustuksemme vahvistaminen. Tähän suunnitelmaan kuuluu yhteishankintaväline ”SAFE”, joka oppimani mukaan on suomeksi ”turva”. SAFE-välineen tarkoituksena on tuottaa Euroopan eniten tarvitsemia suorituskykyjä, ja siksi siinä painotetaan yhteishankintoja: ilma- ja ohjuspuolustusta, drooneja, kyberturvallisuutta – ja tietenkin siihen sisältyy myös Euroopan kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä koskeva yhteinen työmme. EU:n investoinneille on selvästi suuri tarve. SAFE-välineestä on hakenut tukea 19 jäsenvaltiota, myös Suomi. Ilokseni voin kertoa, että välineeseen osoitetut varat – 150 miljardia euroa – ovat tulossa kokonaisuudessaan käyttöön. Tämä on hyvä merkki. Useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet käyttävänsä SAFE-varoja myös Ukrainan puolustusteollisuuden tukemiseen. Kyseessä on siis todellinen eurooppalainen onnistuminen, ja olemme oikeilla raiteilla. Työtä on vielä paljon, mutta olemme oikeilla raiteilla. 

Hyvä Petteri,

Suomi on lisäksi pyytänyt kansallisen poikkeuslausekkeen tarjoamaa talousarviojoustoa puolustusmenojen lisäämistä varten. Samoin on tehnyt 15 muuta jäsenvaltiota. Tämäkin on osoitus siitä, kuinka vakavasti jäsenvaltiot asiaan suhtautuvat ja kuinka ne ymmärtävät asian kiireellisyyden. Teemme enemmän investointeja, teemme yhdessä investointeja ja teemme eurooppalaisia investointeja. Tavoitteena on edelleen vahva kollektiivinen varautuminen – Tässä ei ole kyse – kuten itsekin juuri sanoit – pelkästään sotilaallisesta valmiudesta vaan koko yhteiskunnan kattavasta lähestymistavasta, jota kuvataan Niinistön raportissa, joka ohjaa suurta osaa nyt tekemästämme työstä.

Lopuksi, meillä on edessämme kolme päätehtävää tai työsarkaa. Ensinnäkin, jotta emme unohda asian kiireellisyyttä, on tehtävä lujasti töitä. Tästä syystä selvitämme yhdessä lokakuun Eurooppa-neuvostossa, mikä tilanne puolustushankintojen suhteen on Euroopan unionissa, ja esittelemme ”Puolustusvalmius 2030” -etenemissuunnitelman. Toiseksi pyrimme siihen, että vuoteen 2030 mennessä olemme merkittävästi vahvistaneet puolustusvalmiuttamme ja korjanneet puutteet. Kolmas – samanaikainen – tehtävä on osallistua raudanlujien turvatakuiden antamiseen Ukrainalle. Tämä on myös syy sille, miksi maahanmuuttoon ja rajavalvontaan osoitetaan EU:n uudessa ajanmukaisessa talousarviossa kolminkertainen määrä varoja. Olemme esittäneet puolustusinvestointeihin viisinkertaista korotusta, ja – mikä on Suomen kannalta varsin merkittävää – kymmenkertaista korotusta sotilaallisen liikkuvuuden rahoitukseen. Nyt on korkea aika varautua.

Kiitos vielä kerran kutsusta, vierailu oli erittäin mielenkiintoinen, ja odotan innolla, että pääsemme työskentelemään yhdessä näiden asioiden parissa.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/statement_25_1999