Harjoitustausta vaikuttaa kuormitukseen ja palautumiseen – yksilöllinen voimaharjoittelu tuo parhaat tulokset
2.9.2025 09:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Voimaharjoittelu on jo pitkään ollut suuressa suosiossa niin urheilijoiden kuin kuntoilijoiden keskuudessa. Mutta pitäisikö kaikkien harjoitella samalla tavalla? Johanna Kotikankaan väitöskirjatutkimus antaa selkeän vastauksen: ei pitäisi. Yksilön aiempi harjoitustausta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten elimistö kuormittuu voimaharjoitusten aikana ja miten se palautuu harjoitusten jälkeen. Tämä korostaa yksilöllisen harjoittelun merkitystä – yksi ja sama harjoitus ei sovi kaikille.

Erilaiset voimaharjoitukset aiheuttavat ärsykkeitä kehon eri osissa – hermostossa, lihaksistossa, aineenvaihdunnassa ja hormonituotannossa. Nämä ärsykkeet voidaan havaita esimerkiksi suorituskyvyn laskuna tai veren hormoni- ja laktaattitasojen nousuna. Pitkällä aikavälillä harjoitusärsykkeet ovat yhteydessä harjoitusvasteisiin, kuten esimerkiksi voimaominaisuuksien kehittymiseen ja lihasmassan lisääntymiseen.
Kotikankaan, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, miten harjoitustausta vaikuttaa erilaisten voimaharjoituksien aiheuttamiin ärsykkeisiin sekä voimaharjoituksista palautumiseen 48 tunnin aikana. Tutkimukseen osallistui nopeusvoima- ja teholajien urheilijoita, fitness- ja kehonrakennuslajien urheilijoita sekä kuntoilijoita ilman aiempaa voimaharjoitustaustaa.
Tulokset osoittivat, että nopeusvoima- ja teholajien urheilijat pystyivät ottamaan itsestään enemmän irti heille lajityypillisen nopeusvoimaharjoituksen aikana. Tästä syystä myös heidän palautumisensa oli hitaampaa verrattuna muihin ryhmiin. Fitness- ja kehonrakennuslajien urheilijat puolestaan sietivät paremmin nopeusvoimaharjoituksen aiheuttamaa väsymystä, mutta näyttivät palautuvan hitaammin raskaan hypertrofisen eli lihasten kasvattamiseen tähtäävän voimaharjoituksen jälkeen.
”Harjoitustausta ja sen kautta lihas- ja hermostotason ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaisen ärsykkeen voimaharjoitus saa aikaan ja kuinka nopeasti siitä palaudutaan”, väitöskirjatutkija Johanna Kotikangas tiivistää.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että eri tasoisia ja erilaisen harjoitustaustan omaavia henkilöitä valmennettaessa tulee huomioida yksilölliset erot. Voimaharjoitusten vaatimukset ja harjoitusten välinen palautumisaika voidaan tällöin suhteuttaa paremmin kunkin harjoitustaustaan. Tämä auttaa valmentajia ja liikunta-alan ammattilaisia räätälöimään voimaharjoittelua niin, että harjoitusärsyke on toivotunlainen ja palautuminen riittävää osana kokonaisvaltaista harjoittelua.
LitM Johanna Kotikankaan valmennustieteen väitöskirja ”Neuromuscular fatigue and hormonal responses during and after power, maximal strength, and hypertrophic resistance training loadings: Effect of training background” tarkastetaan lauantaina 6.9.2025 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Glyn Howatson (Department of Sport, Exercise and Rehabilitation, Northumbria University, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena Liikuntatieteiden tohtori Heikki Peltonen (Jyväskylän yliopisto/Jyväskylän Ammattikorkeakoulu). Väitöstilaisuus järjestetään englanniksi.
Lisätietoja:
Johanna Kotikangas
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
johanna.m.kotikangas@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta mukana juhlistamassa Pridea 7.–13.9.2026 – teemana liikuntarauha4.9.2026 10:17:16 EEST | Tiedote
Jyväskylän Pride -viikkoa vietetään 7.–13.9.2026. Jyväskylän yliopisto ja ylioppilaskunta JYY ovat tuttuun tapaan mukana tapahtumassa. Tapahtuman järjestää Jyväskylän Seta ry.
Data valjastetaan pelaajakehityksen tueksi: KalPa ja Jyväskylän yliopisto rakentavat uudenlaista pelaajapolkua3.9.2026 10:57:26 EEST | Tiedote
KalPa Hockey Oy:n ja Jyväskylän yliopiston JYU-Vuokatin yhteishankkeessa kehitetään datapohjaisia työkaluja, joiden avulla voidaan seurata nuorten jääkiekkoilijoiden kehitystä juniorivuosista aina ammattilaistasolle asti. Samalla pyritään ehkäisemään ylikuormitusta ja tunnistamaan lahjakkuuksia nykyistä yhdenvertaisemmin.
Jyväskylän yliopisto sai Nature Positive Universities -todennuksen ensimmäisten joukossa maailmassa3.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolle on myönnetty kansainvälinen Nature Positive Universities –varmennus vuodelle 2026. Jyväskylän yliopisto on edelläkävijä, joka sai tunnustuksen onnistuneesta työstään luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja luontopositiivisuuden edistämiseksi.
Rehtori Jari Ojala: Yliopistot kovien ulkoisten paineiden kourissa2.9.2026 14:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2026-2027 avajaiset 2.9.2026 Rehtori Jari Ojalan avajaispuhe (Vapaa julkaistavaksi 2.9. klo 14)
Kuinka paljon avohakkuita luonto kestää? Tutkimus määrittää boreaalisten metsälintujen ekologisen rajan2.9.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on ensimmäistä kertaa määrittänyt raja-arvon avohakkuiden ekologisesti kestävälle määrälle boreaalisissa metsissä. Tutkimuksen mukaan vanhojen metsien lintulajit tarvitsevat säilyäkseen joko pidemmän, noin 90 vuoden kiertoajan metsätaloudessa tai sen, että noin 20 prosenttia metsistä jätetään kokonaan avohakkuiden ulkopuolelle. Tulokset tarjoavat konkreettisen tavoitteen metsien ekologisesti kestävälle käytölle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme