Työvoimapoliittisilla toimilla voidaan parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä
2.9.2025 15:45:01 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Maahanmuutto nähdään usein ratkaisuna väestön ikääntymiseen ja työvoimapulaan, mutta käytännön keinot työllisyyden parantamiseksi ovat jääneet epäselviksi. Laboren laaja eurooppalainen tutkimuskatsaus tuo nyt selkeää näyttöä siitä, että kotoutumisohjelmat, kielikoulutus ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimet toimivat.
Laboren laaja tutkimuskatsaus kokosi yhteen 63 eurooppalaista tutkimusta, jotka analysoivat maahanmuuttajille suunnattujen kotoutumispolitiikkojen ja työvoimapoliittisten toimien vaikutuksia työllisyyteen. Tulosten mukaan oikein kohdennetut toimet voivat merkittävästi nopeuttaa työllistymistä, vahvistaa työmarkkinakiinnittymistä ja parantaa työpaikkojen laatua. "Labor Policies and Immigrant Employment" -tutkimus julkaistiin kansainvälisessä vertaisarvioidussa Journal of Economc Surveys -julkaisussa.
Kotoutumisohjelmat ja kielikoulutus tuottavat tulosta
Tutkimuksen mukaan erityisen tehokkaita ovat kotoutumisohjelmat, jotka yhdistivät kielikoulutusta, kulttuuritietoutta ja työvoimapalveluja. Myös pelkkä kielikoulutus paransi tutkitusti maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä nopeammin ja pysyvämmin.
Työkokeilut ja palkkatuet auttavat työmarkkinoille
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet – kuten työkokeilut, palkkatuet ja koulutus – nousivat tutkimuskatsauksessa keskeisiksi välineiksi tukea erityisesti maahanmuuttajien ensimmäisiä askeleita työmarkkinoille.
Taloudelliset kannustimet ja palvelut tukevat erityisesti naisia
Tutkimusten mukaan myös taloudelliset etuudet ja niihin liittyvät kannustimet tai rajoitukset voivat vaikuttaa työllisyyteen. Lastenhoitopalvelut ja perhevapaat puolestaan osoittautuivat tärkeiksi etenkin maahanmuuttajaäitien työllistymisen näkökulmasta.
– Julkinen sektori pystyy vaikuttamaan positiivisesti maahanmuuttajien työllisyyteen hyvin suunnitelluilla ja resursoiduilla kotoutumistoimilla, kuten kielikoulutuksella. Nämä investoinnit maksavat suurella todennäköisyydellä itsensä takaisin nopeasti. Ei ole järkisyitä olla käyttämättä näitä työkaluja maahanmuuttajien työllisyyden tukemiseksi, sanoo Laboren tutkimuskoordinaattori Hannu Karhunen.
Tutkimuksen tausta
Kirjallisuuskatsaus perustui 2 072 julkaisuun, joista 63 täytti ennakkoon määritellyt kriteerit. Katsaus painottui kokeellisiin ja kvasikokeellisiin tutkimuksiin, joissa hyödynnettiin muun muassa hallinnollisia rekisteriaineistoja ja luonnollisia koeasetelmia. Tarkastelun kohteena olivat useat Euroopan maat, erityisesti Pohjoismaat, Saksa ja Ranska.
Rahoitus
Tutkimusta ovat rahoittaneet Palkansaajasäätiö, Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (hankenumero 345479) sekä Suomen Kulttuurirahasto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunentutkimusohjaajajulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiSanni Kiviholmatohtorikoulutettava | Jyväskylän yliopisto
Puh:+358-50 316 4678sanni.kiviholma@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Kuluttajien luottamuskuilut ovat kasvun hiljainen jarru31.8.2026 12:16:31 EEST | Blogi
Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme