Hallitus jatkaa kehitysrahoituksen alamäkeä - eikä pohjaa ole välttämättä saavutettu

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin jälleen leikata kehitysyhteistyöstä - tällä kertaa 20 miljoonaa kehysriihessä jo päätetyn 50 miljoonan päälle. Tämä on jo neljäs leikkauskierros, joka edelleen kaventaa Suomen kädenjälkeä maailmalla ja mahdollisuuksia edistää rauhaa sekä vakautta Euroopan lähialueilla.  

”Kehitysyhteistyössä Suomi on kuulunut osaksi pohjoismaista viiteryhmää, mutta emme ole sitä enää. Perussuomalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet halunsa lopettaa julkinen tuki kehitysyhteistyölle, joten hallituskauden pohjaa ei välttämättä ole vielä nähty”, huomauttaa Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.  

Hallituskauden kehitysyhteistyöhön kohdentuneen miljardisäästön myötä kehityspolitiikan pohja on romuttumassa. Vaikka Lähetysseuran ja muiden ohjelmatukijärjestöjen tukiin ei kosketa ja humanitaariseen työhön esitetään lisäpanoksia, jo tehtyjen leikkausten seurauksena Suomen pitkäaikaisia maaohjelmia on ajettu alas. Rahoitusta ei ole jatkettu tai sitä on merkittävästi leikattu YK:n ilmastorahastoilta, joiden rahoitusta Suomi on sitoutunut kasvattamaan. Myös uutta, yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöhön vivuttavista finanssisijoituksista hallitus on leikannut liki puolet. 

”Hallitus ei ole tehnyt minkäänlaisia arviointeja aiempien leikkausten vaikutuksista esittäessään jo uusia. On syytä kysyä, kykeneekö hallitus enää toteuttamaan kauppa- ja kehityspoliittisessa selonteossa itse itselleen asettamia toimenpidesuosituksia”, toteaa Niko Humalisto, Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija.  

Hallituksen esitys jätti auki yksityiskohdat, miten leikkaukset varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja lisäykset humanitaariseen tukeen suhteutuvat toisiinsa. Varmaa on kuitenkin, että jatkuva leikkaaminen epäselvien kirjausten kanssa on huonoa hallintoa. Virkahenkilöt joutuvat soutamaan ja huopaamaan tehtyjen päätösten ja niiden perumisten välillä, mikä vähentää kehitysyhteistyön tuloksellisuutta.  

Suomen Lähetysseura vaatii hallitusta lopettamaan kehitysrahoitusleikkausten kierteen. Jos kehitysyhteistyössä on hallituksen mukaan jatkuvasti ’väljää rahaa leikattavaksi’, väitteen perusteet pitäisi tuoda julkiseen keskusteluun arvioitaviksi.