Tutkimus selvitti kansallislaulujen tunneilmaisuja – Maamme-laulu poikkeaa valoisuudellaan muista pohjolan sävelistä

Kansallislaulut ovat enemmänkin kuin juhlavien hetkien musiikkia – ne heijastavat maiden ja kulttuurien erityispiirteitä. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on analysoinut 176 kansallislaulun tunneilmaisua, eli musiikin välittämää emotionaalista vaikutelmaa koneoppimisen ja laskennallisen musiikkianalyysin keinoin. Tutkimus, joka on nyt julkaistu Scientific Reports -lehdessä, selvittää, miten kansallislaulujen musiikilliset piirteet ennustavat niiden koettua emotionaalista luonnetta ja miten nämä tunteet vaihtelevat maantieteellisesti ja kulttuurisesti. 

Tutkimuksessa koulutettiin tilastollisia malleja elokuvamusiikista, jonka herättämiä tunteita oli aiemmin arvioitu kahdeksan eri tunnelajin mukaan. Näiden mallien avulla ennustettiin jokaisen kansallislaulun emotionaalinen profiili. Tulokset paljastivat selviä maantieteellisiä ja kulttuurisia trendejä. Esimerkiksi päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut olivat keskimäärin energisempiä, kun taas kauempana sijaitsevien maiden laulut ilmensivät enemmän surumielisyyttä. Myös mantereiden välillä havaittiin eroja: amerikkalaisten kansallislaulujen koettiin olevan jännittyneempiä ja vähemmän positiivisia kuin muiden mantereiden. Yllättävää oli se, että Maamme-laulu on selkeästi iloisempi kuin mitä pohjoinen sijaintimme antaisi olettaa. 

Länsi-Sahara ja Kiina kärjessä kansallislaulujen iloisuudessa – Japani ja Israel surullisimpia

Tulosten mukaan iloisimmat kansallislaulujen sävelet tulevat Länsi-Saharasta ja Kiinasta, kun taas surumielisimmät laulut Japanista ja Israelista. Emotionaalinen sisältö korreloi myös kulttuuristen arvojen kanssa. Esimerkiksi hierarkkisemmissa kulttuureissa kansallislaulut olivat keskimäärin energisempiä, kun taas yksilökeskeisissä kulttuureissa laulut olivat herkempiä ja vähemmän jännittyneitä. 

”Tulokset viittaavat siihen, että kansallislaulut heijastavat maiden maantieteellisiä ja kulttuurisia erityispiirteitä myös musiikillisessa tunneilmaisussaan,” sanoo tutkimuksen johtaja professori Petri Toiviainen.  

Tutkimus osoittaa, että laskennalliset menetelmät voivat tarjota uudenlaisen tavan ymmärtää, miten symbolinen musiikki välittää tunteita eri puolilla maailmaa. 

“Tämä tarjoaa myös uudenlaisen väylän tarkastella kansallisidentiteettiä musiikin kautta. Tällainen tunneprofiilin kartoitus voi lisätä ymmärrystä siitä, millainen kollektiivinen tunneperintö meihin on juurtunut”, toteaa Toiviainen.  

“Seuraavaksi olisikin mielenkiintoista tutkia, miten ihmiset kokevat oman kansallislaulunsa tai miten kansallislaulun sävellysajankohta vaikuttaa sen emotionaaliseen sisältöön.” 

Tutustu julkaisuun Scientific Reports -lehdessä.