KORJAUS / Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä
Tiedotteeseen on korjattu lause:
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttia => PROSENTTIYKSIKKÖÄ enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista).
==============================================================
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT
Mediatiedote
Tutkimus: Nuorten yrittäjyysasenteet ennätysmyönteisiä – puolet harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä
Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä 5.9. toimiva Elinkeinoelämän keskusliitto EK kääntää huomion tuleviin yrittäjäsukupolviin. Nuorten yrittäjyysasenteet ovat kehittyneet lupaavaan suuntaan Suomessa. Omistajanvaihdosten kannalta on myönteistä, että nuoria kiinnostaa eritoten mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi olemassa olevaan yritykseen. Uuden yrityksen perustaminen kiinnostaa eniten maahanmuuttajaperheiden nuoria.
Suomalaisnuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan selviävät NYT Nuorten tulevaisuusraportista, jonka kyselyyn vastasi lähes 4 900 yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevaa nuorta. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT teetti kyselyn yhteistyössä LähiTapiolan kanssa. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.
- 68 prosenttia nuorista arvioi, että yritystoiminta ja yrittäjyys ovat tärkeitä Suomelle; vain 6 prosenttia on tästä eri mieltä.
- Yrittäjyys kiinnostaa nuoria enemmän kuin koskaan: 51 prosenttia ilmoitti voivansa toimia yrittäjänä. Määrä on kasvanut viime vuosina, ja kiinnostuneita on nyt 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin kolme vuotta sitten (2022: 38 prosenttia vastaajista).
- Joka viides yrittäjyydestä kiinnostunut nuori sanoo, että oma liikeidea on jo mielessä. Nuoria houkuttelee yrittäjyyteen ennen kaikkea mahdollisuus tehdä itselleen merkityksellistä ja omien arvojen mukaista työtä.
- 27 prosenttia nuorista uskoo perustavansa itse oman yrityksen. Peräti 45 prosenttia voisi ryhtyä jatkajaksi jonkun toisen perustamaan olemassa olevaan yritykseen. Lukuja voi pitää korkeina, sillä nykyisin Suomen yrittäjyysaste on hieman yli 10 prosenttia työllisistä.
Lähes joka toinen toivoisi lisää opetusta yrittäjyydestä
- Nuorista 21 prosenttia kokee, ettei voisi toimia yrittäjänä. Vuonna 2022 näin vastasi 34 prosenttia. Esteinä omakohtaiselle yrittäjyydelle on esimerkiksi se, että yrittäjyyttä pidetään liian suurena riskinä tai sen ajatellaan vievän liikaa aikaa.
- 39 prosenttia arvioi, etteivät omat vahvuudet ja osaaminen riitä yrittäjänä toimimiseen. Jopa 40 prosenttia nuorista toivoisi lisää opetusta yrittäjyydestä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK nostaa kyselytulokset keskusteluun, kun se isännöi tämänvuotista Yrittäjän päivän pääjuhlaa. Tuloksiin sisältyy paljon ilonaiheita, arvioi toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Nuorten kiinnostus olemassa olevien yritysten jatkamiseen luo toivoa siitä, että pk-sektorin kohtalonkysymykseen - omistajanvaihdoksiin - voitaisiin tulevaisuudessa saada merkittävääkin helpotusta. 14 000 pk-sektorin työnantajayritystä tarvitsee lähivuosina uuden omistajan. Tämä voi tarjota aloittavan yrittäjän uralle lentävän lähdön, kun bisnes ja asiakkaat ovat jo olemassa.”
Yrittäjyys kiinnostaa maahanmuuttajaperheiden nuoria
- Yrittäjyys kiinnostaa erityisesti maahanmuuttajaperheiden nuoria. Heistä 59 prosenttia on kiinnostunut yrittäjyydestä. Nuorista, joiden vanhemmat ovat syntyneet Suomessa, vastaava osuus on 50 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista nuorista oman yrityksen perustamista harkitsee 44 prosenttia (vrt. 24 prosenttia nuorista, joiden vanhemmat ovat syntyneet Suomessa).
- Sukupuolten erot piirtyvät tuloksista selkeinä: pojista 62 prosenttia voisi toimia yrittäjänä, kun tyttöjen prosenttiluku on 42. Pojista oman yrityksen perustamista harkitsee yli kaksi kertaa useampi (37 prosenttia) kuin tytöistä (18 prosenttia).
Tulevaisuusraportin perusteella tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyttöjen ja maahanmuuttajanuorten potentiaaliin, arvioi Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin toimitusjohtaja Johanna Vesikallio:
”On löydettävä uudet keinot puhutella tyttöjä: tutkimustulosten mukaan pelkkä ’rahapuhe’ ei vetoa tyttöihin, joiden työelämäarvoissa korostuvat vastuullisuuteen liittyvät teemat. Ilahduttavaa on, kuinka paljon yrittäjyys kiinnostaa maahanmuuttajaperheiden nuoria. Yli puolet heistä toivoo kouluihin myös lisää yrittäjyyskasvatusta.”
NYT Nuorten Tulevaisuusraportin kyselyyn vastasi 4 863 nuorta yläkoulusta ja toiselta asteelta keväällä 2025. Vastaajista 64 prosenttia oli yläkoulusta, 19 prosenttia lukiosta ja 17 prosenttia ammatillisesta oppilaitoksesta.
Tutustu Tulevaisuusraportin tuloksiin infografiikan muodossa (pdf):
https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/09/Datakooste-NYT-Tulevaisuusraportti-yrittajyys-2025.pdf
Lisätietoja:
Jari Huovinen, johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto
jari.huovinen@ek.fi
040 861 4582
Mari Rakkolainen, asiantuntija, nuorten yrittäjyysosaaminen
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT
mari.rakkolainen@nuortennyt.fi
040 7326 260
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme