Sudet tappoivat hirvikoiran Laviassa

Jämtlanninpystykorva Hupeliahon Urmas päästettiin haukkumaan hirveä sunnuntaiaamuna. Pian se löysikin hirven haukkuunsa.

– Näimme, kun Urmas työskenteli hirvisonnilla. Koira ja hirvi kävivät automme edessä tiellä. Siitä ei sitten mennytkään kovin kauaa, kun GPS meni pimeäksi, koiran omistaja Nina Haapasaari kertoo.

Koiraa alettiin etsiä peitteisestä maastosta läheltä sähkölinjoja, jonne tutkapannan viimeiset jäljet näyttivät. Paikka tutkittiin koirienkin kanssa tuloksetta.

– Urmasta etsittiin vielä useaan kertaan alkuviikosta, mutta vasta keskiviikkona sen jäännökset löydettiin koirien avulla. Tapahtumapaikka löytyi lopulta sähkölinjojen alta vaikeakulkuisessa tiheiköstä.

GPS-panta oli purtu rikki

Urmaksen GPS-pannan signaali oli loppunut suden hampaissa, sillä panta oli purtu rikki. Koirasta ei ollut löydettäessä paljon jäljellä. Käytännössä miltei kaikki oli syöty pään ja hännän väliltä, kylkiluut mukaan lukien.

Petoyhdyshenkilö kävi paikalla toteamassa hyökkäyksen susihyökkäykseksi.

Hupeliahon Urmas oli 5-vuotias käyttövalio. Perheen kolmesta hirvikoirasta Urmas oli keskimmäinen.

– Urmas oli kiltein koiristamme. Se ei koskaan tapellut kenenkään kanssa, Haapasaari kertoo.

Haapasaari pohtii surullisena, osallistuako enää lainkaan syksyn hirvijahtiin.

– Kukapa tuonne enää uskaltaa koiria laskea.

Hirvijahti säätelee hirvikantaa ja vähentää liikenneonnettomuuksia

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueet ovat Suomen suurpetokannan ongelmallisinta susitihentymäaluetta. Laviassa liikkuu ainakin neljän suden lauma, joka on jäänyt riistakameraan 26. päivä elokuuta. Viime vuonna alueella syntyi susipentue, josta riistakameraan ikuistui 5–6 pentua. Nyt alueella liikkuva lauma voi hyvinkin olla samaa pentuetta.

Urmas oli kuitenkin ensimmäinen koirauhri alueella.

Hirvenmetsästys palvelee Suomessa suoraan liikenneturvallisuutta, sillä hirvikolareiden määrä on suoraan verrannollinen hirvikannan kokoon. Esimerkiksi viime talvena Riistakeskuksen mukaan Suomen hirvikannan kooksi arvioitiin noin 120 000 yksilöä, josta määrästä metsästäjät kaatoivat noin 55 000 hirveä. Hirvikolareita tapahtui viime vuonna noin 6000.

Tietyt metsästyskoirat, kuten jämtlanninpystykorva, on jalostettu ja koulittu hirvijahtiin. Koirat parantavat jahdin turvallisuutta ja tehokkuutta huomattavasti.

Jahdissa koira lasketaan irti etsimään hirveä halutusta maastosta. Koira pyrkii pysäyttämään hirven kiertämällä sen etupuolelle ja pitämään sen paikallaan haukkuen. Näin metsästäjät pystyvät harkitusti ampumaan hirven. Menetelmä on turvallinen ja tehokas tapa säädellä hirvikantaa.

Ongelmaksi muodostuu ihmisen toimintaa kaihtamaton susi. Sutta ei ole Suomessa saanut metsästää vuoden 2016 jälkeen muuten kuin yksittäisillä vahinko- tai turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Näin ne eivät osaa enää pelätä ihmistä tai karttaa ihmistoimintoja, kuten metsästyskoirien toimintaa.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelkoon totutus välttämätöntä

Historiallisen kokoiseksi kasvaneen susikannan hallinta on Metsästäjäliiton mukaan välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi.

– Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevä määrä tulee olla kannanhoidollisesti metsästettävissä, tähdentää Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Kannanhoidollinen metsästys on todettu toimivaksi ratkaisuksi susikannan hoidossa esimerkiksi Ruotsissa, jossa sutta on metsästetty jatkuvasti myös vuoden 2016 jälkeen. Silti Ruotsi ei ole saanut menettelystään EU:lta moitteita, vaan päinvastoin, EU on kehunut Ruotsin tapaa hoitaa susikantaa.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan tehokkaimmin vähentää konflikteja ja edistää kestävää rinnakkaiseloa suden ja ihmisen välillä.

Tämä oli jo viides susien tappama metsästyskoira alkaneen jahtikauden aikana.