Kauppakamarikysely: Yritykset tyytyväisiä kansainvälisten osaajien rekrytointiin, rekrytointien määrä kuitenkin laskussa

“Joka toisessa suomalaisessa yrityksessä työskentelee jo ulkomaalaistaustainen työntekijä, ja kokemukset rekrytoinneista ovat voittopuolisen myönteisiä. Tässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempiin vuosiin, vaan päin vastoin monet yritykset kuvailevat näitä työntekijöitä itselleen hyvin korvaamattomina,” Pulkkinen sanoo.

Kauppakamareiden osaajakysely tehtiin 18.–22. elokuuta ja siihen vastasi yli tuhat kauppakamareiden jäsenyritystä.

Yritysten kansainvälisten rekrytointien määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt aikaisemmasta. Osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä enää vain 28 prosenttia kertoi rekrytoineensa tai vuokranneensa kansainvälisen osaajan yritykseensä viimeisen viiden vuoden aikana. Vielä vuosi sitten näin kertoi tehneensä 37 prosenttia. Erityisen suuri väheneminen on tapahtunut kaupan alalla, jossa enää 15,5 prosenttia kertoi tehneensä kv-rekrytointeja, kun vuosi sitten vastaava luku oli 27 prosenttia. Teollisuusalan yrityksissä edelleen 40 prosenttia kertoo rekrytoineensa kansainvälisiä osaajia.

“Varmasti merkittävin selittävä tekijä tässä on Suomen talouden heikko suhdanne ja korkeaksi äitynyt työttömyys, mutta arvelen yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen vaikuttaneen myös kehitykseen. Kun keskustelu maahanmuutosta on kielteistä, alkavat ongelmat korostua mahdollisuuksien sijaan”, Pulkkinen sanoo.

Osaajakyselystä selviää myös, että kielikysymys on yleinen syy olla palkkaamatta kansainvälisiä osaajia. 55 prosenttia vastanneista kertoo syyksi, että työtehtävissä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen taitoa, mikä takia muualta tulevaa työntekijää ei voi palkata.

Kielikysymyksen ratkaisemiseksi Pulkkinen ehdottaa palveluseteliä yrityksille työntekijän kielen oppimisen tukemiseen.

"Palvelusetelin avulla yritykset voisivat ostaa suomen tai ruotsin kielen opintoja työntekijöilleen. Tämä helpottaisi ja rohkaisisi yrityksiä rekrytoimaan osaajia, joilla kielitaito on vasta kehittymässä”, Pulkkinen sanoo.

Maan hallitus saa kouluarvosanaksi 6,5

Kyselyssä kysyttiin myös yritysten tyytyväisyyttä hallituksen toimiin osaavan työvoiman saamisessa ja pitämisessä Suomessa. Tyytyväisyys hallituksen toimiin on laskenut hieman vuodentakaisesta. Nyt yritykset antavat hallitukselle kouluarvosanan 6,5, kun vuosi sitten arvosana oli 6,7.

“Tyytyväisimpiä yritykset ovat maan hallituksen toimiin työmarkkinoiden toimivuuden ja työnteon kannusteiden saralla, kun taas suurin tyytymättömyys kohdistui ulkomaalaisten houkutteluun ja työllistymiseen, johon tyytymättömiä oli 60 prosenttia vastaajista”, Pulkkinen sanoo.

Pisteytysmalli ja kannusteet kotoutumiseen ja kielen oppimiseen

Keskuskauppakamarin Pulkkinen muistuttaa, että Suomi ja suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia ja muun muassa tämän takia maahanmuutosta pitäisi alkaa puhua enemmän sen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Silloin myös kipukohtiin olisi helpompi rakentavasti tarttua.

“Suomessa pitäisi ottaa käyttöön maahanmuuton pisteytysmalli eli niin sanottu Kanadan malli sekä kannusteita kotoutumiseen ja kielen oppimiseen työelämässä. Näin pystyisimme houkuttelemaan maahan parhaat asiantuntijat ja tekijät”, Pulkkinen sanoo.

Pisteytysmallissa katsottaisiin esimerkiksi henkilön työtilannetta, koulutustaustaa ja kielitaitoa kokonaisuutena, ja suhteessa elinkeinoelämän tarpeeseen. Parhaat pisteet saaneet hakijat voisivat saada suoraan pysyvän oleskeluluvan koko perheelle.

“Emme tarvitse vain työntekijöitä lyhyellä aikavälillä vaan uusia suomalaisia, jotka haluavat antaa panoksensa suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle”, Pulkkinen sanoo.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 18.8.-22.8.2025 ja siihen vastasi 1035 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.