EU:n monivuotinen budjetti: MFF-neuvotteluiden lähtökohdat ovat Suomelle lupaavat – rahoituksen kilpailullisuus varmistettava

Komission esitys EU:n monivuotisesta MFF-rahoituskehyksestä vastaa EK:n arvion mukaan hyvin Suomen tarpeisiin. Tärkeitä ovat erityisesti kasvavat panostukset talouden kilpailukykyyn, puolustukseen ja turvallisuuteen, liikenneyhteyksiin sekä Ukrainan tukeen. EK:n tekemä aloite uudesta, merkittävästä EU-tasoisesta investointirahoituksesta on etenemässä, jos kilpailukykyrahasto toteutetaan tarkoituksenmukaisesti. Keskeistä on se, että rahoitusta myönnetään aidon kilpailun perusteella.

Lähiviikkoina Brysselissä käynnistyvät jäsenmaiden pitkät neuvottelut, joiden lopputuloksena lyödään lukkoon EU:n tulot ja menot seuraavalle seitsemälle vuodelle (Multiannual Financial Framework 2028 - 2034, MFF).  

Lähtötilanne on EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan Suomelle parempi kuin aiemmilla neuvottelukierroksilla:

”Komission heinäkuussa esittämät prioriteetit vastaavat hyvin Suomen tavoitteisiin, mutta lopputulos ratkaisee. Suomen etua ajavat mm. ehdotetut panostukset talouden kilpailukyvyn kirimiseen ja investointien vauhdittamiseen, puolustukseen ja turvallisuuteen sekä Ukrainan tukeen.”

Lupaavaa on Häkämiehen mukaan myös se, että uudessa turvallisuustilanteessa Suomen erityisasema EU:n itäisenä rajamaana on huomioitu komission esityksessä.

Nyt ollaan kuitenkin vasta neuvotteluprosessin alussa:

”On käytettävä kaikki Suomen vaikutusmahdollisuudet sen varmistamiseksi, että tulevien vuosien EU-rahoitusta pystytään käyttämään rohkeasti talouden kasvukäänteen aikaansaamiseksi”.

EK:n aloite EU-tasoisesta investointirahastosta on etenemässä

Kilpailukykytoimien rahoitus yli tuplaantuu, toteaa EK:n EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren:

”EK:n tekemä avaus EU-tasoisesta investointirahastosta on etenemässä, kun komissio esittää uuden kilpailukykyrahaston perustamista. Rahastolla vauhditettaisiin investointeja erityisesti puhtaan teollisuuden edistämiseen, energiasiirtymään, teknologiaosaamiseen ja puolustukseen.”

Kilpailukykyrahaston vaikuttavuuden ratkaisee kuitenkin se, millä periaattein rahoitusta myönnetään.

”EK korostaa ns. excellence-periaatetta ja markkinatalouden mukaista aitoa kilpailua: rahoituksen saamisen tulee perustua hankkeiden aitoon paremmuuteen ja kunnianhimoon.  Tämä kysymys on kuitenkin vielä ratkaisematta, ja pidämme tärkeänä sen selkeyttämistä jatkoneuvotteluissa.”

Huolestuttavaa on myös se, että valtiontukijoustot jatkuvat edelleen pitkälle seuraavaan kehyskauteen. Pieni maa ei pysty kansallisilla valtiontuilla kilpailemaan isompien jäsenmaiden kanssa. Sitä suuremmalla syyllä Suomen kannattaa varmistaa, että se pystyy hyödyntämään EU:n tarjoamaa investointirahoitusta maksimaalisella tavalla. Tämä on entistä tärkeämpää jatkossa, kun kasvava rahoitus heijastuu myös Suomen maksuosuuden kasvuun.

5 + 5 -arvio Suomen mahdollisuuksista ja huolista MFF-rahoituksessa

Myönteiset mahdollisuudet:

1. Vahvat panostukset kilpailukykyyn - Eurooppa hakee nyt tosissaan talouden kasvukäännettä. Kilpailukykyrahaston valmistelu etenee.
2. Suomea on kuultu rahoituksen painopisteissä. Eniten kasvavat investoinnit puolustukseen; isossa roolissa on myös digitalisaatio, puhdas teollisuus ja innovaatiot. Rahoituksessa huomioidaan Suomen erityisasema EU:n itäisenä rajamaana.
3. Ukrainan tuki jatkuu vahvana.
4. Rahoituksen vahvempi ehdollisuus: rahoituksen saaminen sidotaan vahvemmin hankkeiden tuloksellisuuteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
5. Koko MFF-rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen. Yksi luukku rahoituksen hakijoille ja byrokratian karsiminen. 

 Jatkoneuvotteluissa paimennettavat huolenaiheet:

1. Edessä on vaikeat neuvottelut – säilyvätkö komission esittämät painopisteet? Joutuuko kilpailullinen rahoitus leikkauslistalle?
2. Säilyykö puolustusta koskevan rahoituksen korkea taso?
3. Saadaanko kilpailukykyrahastosta EK:n toivoma strategisten investointien väline?
4. Toteutuuko rahoituksen myöntökriteereissä riittävän vahva excellence-painotus (”parhaat hankkeet voittakoot”)?
5. Pysyykö Ukrainan tuki vahvana, ja saadaanko riittävät välineet jälleenrakennusta tukevien investointien vivuttamiseen?
   
   

Tutustu EK:n tavoitteisiin tarkemmin.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)
EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527
Johtava asiantuntija Joanna Tikkanen, puh. 050 528 1281