Elämystalouden ilmiöitä -seminaari linjasi suuntaviivoja elämystalouden tulevaisuuteen

Seminaari on osa TAMKin uutta elämystalouden YAMK-ohjelmaa. Tavoitteena on tehdä seminaarista jatkuva, vuosittain toistuva tapahtuma.

Ääripäissä spektaakkelit ja krääsä – entä mitä niiden välissä?

Tampereen yliopiston elämystalouden työelämäprofessori Miika Lipiäinen valotti puheenvuorossaan elämystalouden kahtiajakoa. Sen ääripäissä ovat valtaisat sekä rahaa että tuotannon ja maapallon resurssejakin kuluttavat spektaakkelit ja toisaalta krääsä, eli sisällöt, joita kulutamme TikTokista ja Instagramista katsoen toisten kokemia elämyksiä.

– Tässä tutkimusohjelmassa olemme kiinnostuneita etenkin siitä, mikä on näiden välissä: ihmisen kokoiset elämykset, jotka ovat lähempänä arkea. Tutkimuksen fokuksessa tulee olemaan fanikulttuuri, festivaalit, ravintolat ja suomalainen sauna, valotti Lipiäinen viime syksynä käynnistyneen elämystalouden tutkimusohjelman tulevia projekteja. 

– Elämystalouden tutkimusohjelma on ensimmäinen koko korkeakouluyhteisön läpäisevä ohjelma. Vaikka tutkimuksessa liikutaankin vahvasti teoria- ja makrotaloustasolla, on tavoitteena tuottaa myös konkretiaa, joka hyödyttää yrityksiä. Olemme myös tiiviisti mukana tässä YAMK-ohjelmassa, Lipiäinen kertoi, ja lupasi seminaareja ja after work -tilaisuuksia sekä mahdollisuuksia viestintäyhteistyöhön.

Elämys kuuluu kaikille – kohti vastuullisempia ja saavutettavampia elämyksiä 

Lipiäisen mainitsemista spektaakkeleista, ja ennen kaikkea epäkohdista, jotka niiden tuotannossa usein jäävät yleisöltä näkymättömiin, puhui omassa puheenvuorossaan Tampereen yliopiston tutkija, dosentti Sami Kolamo. Esimerkkinä Kolamo käytti jalkapallon MM-kisoja, jotka aina stadioneiden rakentamisesta tapahtumien televisiointiin ja yleisökäyttäytymisen ohjaamiseen sisältävät paljon varsin huonosti päivänvaloa kestävää vallankäyttöä. 

– Ongelmat on nostettava pöydälle ja kasvatettava tietoisuutta niistä. On tuotava esiin myös tuotanto ja piilossa olevat rakenteet elämysten synnyttämisessä. 

Samaa painotti myös YAMK-ohjelman tutkintovastaava Mika Kylänen. 

– Asiakaskokemuksen ja asiakkaan elämyksen lisäksi elämystaloudessa on huomoitava myös elämyksen toteuttajat ja tuotanto. Elämys kuuluu kaikille. 

Yksi puoli tästä on saavutettavuus, jota käsitteli omassa puheenvuorossaan erityistesi pelialan näkökulmasta Tampereen yliopiston tutkija Markus Kämäräinen. 

– Saavutettavuudesta huolehtimalla on mahdollista tavoittaa laajempi asiakaskunta. Lisäksi on hyvä muistaa, että saavutettavuus palvelee kaikkia. Saavutettava design on useimmiten hyvää designia, jota haluavat käyttää kaikki.

Kämäräinen muistutti kuulijoita myös Tampereen yliopiston laajasta saavutettavuuden opintokokonaisuudesta. Tarjolla on kymmeniä yhden opintoviikon vapaasti verkossa suoritettavia kursseja sekä myös kansainvälinen maisteriohjelma saavutettavuudesta digitaalisissa palveluissa. 

Monialaisuus keskiössä 

Seminaarin yleisön valtaosan muodostivat uuteen YAMK-ohjelmaan valitut lähes 50 opiskelijaa. Heistä osa suorittaa restonomin, osa medianomin ja osa tradenomin YAMK-tutkinnon. Opiskelijat tulevat monenlaisista taustoista. Joukossa on osaamista esimerkiksi tapahtumatuotannosta, elokuva- ja tv-tuotannosta sekä ravintola- ja puhtaanapitoaloiltakin.

– On kiinnostavaa saada uusia näkökulmia ja laajentaa verkostoja myös muille aloille, kertoi tradenomin YAMK-tutkintoa suorittava, Helsingin Messukeskuksen tuottaja Iida Puska. 

Medianomin YAMK-tutkintoa suorittava yrittäjä Marko Valkonen lähti ohjelmaan työelämäprofessori Miika Lipiäisen innoittamana. 

– Omassa työssään on niin sisällä omassa kuplassa. Tekee hyvää kuunnella myös muita ja oppia heiltä. 

Tampere tunnetuksi ry:n toiminnanjohtaja Riikka Töytäri tuli kouluttautumaan saadakseen ylemmän korkeakoulutukinnon ja vahvempaa teoreettista viitekehystä omaan työhönsä kaupunkikehittämisessä. 

Toimiala-ajattelusta ekosysteemiajatteluun

Rohkeutta ajatella isosti ja katsoa oman toimialan raja-aitojen yli painotti myös Film Tampereen ohjelmajohtaja Fanny Heinonen omassa seminaaripuheenvuorossaan. Heinonen painotti myös IP- eli immateriaalioikeuksien tunnistamisen ja niistä huolehtimisen tärkeyttä. 

– Elämystaloudessa on tärkeää ymmärtää, missä arvo muodostuu ja missä oikeudet ovat. Oikeuksia on myös osattava hallinnoida, Heinonen muistutti kuulijoita. 

Hänen toiveensa tulevaisuuden elämystaloudesta Tampereella on toimiala, joka on siirtynyt kotimarkkinasta kansainväliseen, toimiala-ajattelusta ekosysteemiajatteluun, itse tekemisestä yhteisön kanssa tekemiseen ja palvelumyynnistä kohti IP-omistajuutta.

Kasvua elämyksellisyydestä 

Alan yritysten kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä seminaarissa kertoivat Akun Tehtaan operatiivinen johtaja Olli Lehtinen ja Särkännimen toimitusjohtaja Mikko Hautasaari. 

Akun Tehdas hakee kasvua erityisesti sisällöntuotantoon panostamalla ja pyrkimällä IP-oikeuksien ketjussa korkeammalle. Särkänniemessä kasvua puolestaan haetaan monipuolisuudesta. Suunnitelmissa on paitsi uusia laitteita myös uusia toimintoja. Näistä esimerkkinä Hautasaari kertoi suunnitelmista tyhjillään olevan delfinaariorakennuksen muuttamisesta ympärivuotiseksi tapahtuma-areenaksi.

Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin alan tulevaisuutta. Tulevaisuuden elämystaloudesta panelistit toivoivat monialaista, moniammatillista ja monenkeskeistä. Tavoitteena on elämystalous, jossa elämys koetaan useammin ja lähempänä arkea, ja jossa huomioidaan niin kokijat kuin tekijätkin. 

Tampereella uutta elämystaloutta ja kasvua on hyvä kehittää. Taustalla on pitkä työ kaupungin elämystalouden kehitysohjelmassa ja vahva yhteistyö niin kaupungin, korkeakouluyhteisön kuin alan yritystenkin kesken. 

– Tampereella on paljon alan toimijoita: pubeja, ravintoloita, urheilutoimijoita, festivaaleja, messuja... Täällä on myös hyvä suoraviivainen ja keskittynyt tapa toimia, kiitteli työelmäprofessori Lipiäinen.

– Tampereella rakenteet eivät syö ideoita, kitetytti YAMK-opiskelija ja kaupunkikehittäjä Riikka Töytäri.