Susi vei parsonrusseli Edun kotipihasta

Parsonrusseli Edu oli juuri tullut aamupissalta sisälle kello 6.40, kun se havaitsi avoimesta ulko-ovesta liikettä pihalla ja lähti sitä tarkistamaan. Susi hyökkäsi nopeasti. Jälkien perusteella peto oli käynyt terrierin kimppuun vain kahdeksan metrin päässä kotiovesta.

– Olin juuri lähdössä töihin, kun Edu lähti vielä käymään ulkona. Siinä samassa kuului kauhea ulina ehkä 10 sekunnin ajan, Edun emäntä Hilma Vepsäläinen kertaa.

Vepsäläinen soitti hätäkeskukseen, sai yhteyden poliisiin ja paikalle SRVA-ryhmän. Ryhmä löysi pihasta suden jäljet. Illalla jäljet kävi tarkastamassa myös petoyhdyshenkilö ja jäljityskoira. Maastoa tutkittiin kolmen tunnin ajan, mutta sateinen päivä oli jo sen verran sotkenut hajuja, ettei jälkeä löydetty.

Edua etsittiin lähimaastoista tiistaina 11 tunnin ajan tuloksetta.

– Edulla ei ollut edes pantaa kaulassa, sillä se ei koskaan lähtenyt pihasta minnekään. Keskiviikkona avuksi tuli vielä Tassutiimin etsijäkoira, mutta valitettavasti mitään ei löydetty.

Suden jäljet hävittivät kotkaepäilyn

Viitasaarella on koko kesän ajan tehty havaintoja yksin liikkuvasta sudesta. Edun katoamista edeltäneenä päivänä susi oli jäänyt riistakameran kuvaan vain kymmenen kilometrin päässä tapahtumapaikasta.

– Todennäköisesti kyseessä on yksinäinen susi, josta tehtiin useita havaintoja pitkin kesää. Alussa meillä oli epäilys, että pienen koiran olisi voinut viedä kotkakin, joka on myös pyörinyt seudulla, mutta pihasta löytyneet jäljet varmistivat tekijäksi suden, petoyhdyshenkilönä jäljet tarkastanut Ahti Huikari kertoo.

Noin 20 kilometriä etelämpänä Ilmolassa on liikkunut susipari, jolle on saatu kaksi kertaa karkotuslupa. Nämä sudet ovat tappaneet lampaita. Karkotustilanteeseen ei vielä ole päästy, ja uutta lupaa odotellaan. Huikari pitää epätodennäköisenä, että Ilmolan sudet olisivat olleet asialla Keihärinkoskella.

Metsästäjäliitto: Suden kannanhoito ja ihmispelon ylläpito välttämätöntä

Alkaneen jahtikauden aikana kyseessä on kahdeksas susihyökkäys, josta liitto on uutisoinut. Viime jahtikausi vei sudelle 53 metsästyskoiraa. 

Metsästäjäliitto on tuonut esiin toistuvasti, että Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu, Suomessa ei.

– Susikanta on nyt Suomessa historiallisen suuri. Lainsäädännössä tulee määrittää susikannalle suotuisan suojelun taso, jonka ylimenevää kantaa saa metsästää. Metsästäjäliitto on esittänyt susikannan suotuisan suojelun tasoksi 165 sutta. Tämä taso turvaa suden säilymisen lajina. Kannanhoidollinen metsästys toteutuessaan ylläpitäisi susien ihmis- ja koirapelkoa, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

– Susien ihmispelkoa voi ylläpitää tehokkaasti vain ja ainoastaan metsästämällä. Valitettavasti susi ei pelkää ihmistä mitenkään sisäsyntyisesti. Susien jatkuvat hyökkäykset metsästyskoiria kohtaan kotieläinvahingoista puhumattakaan osoittavat, että susien ihmispelko on menetetty. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla susi oppii pelkäämään ihmisiä, kun lauman johtajasudet koulivat pentunsa ehdollistumaan pelkoon.