Ihminen kiintyy hevosiin samalla tavoin kuin lemmikkeihin

Ihmisen ja hevosten välinen side on tuhansia vuosia vanha, ja hevosilla on erityinen asema ihmisten suhteen, sijoittuen johonkin työeläinten ja seuraeläinten välimaastoon.

Ihmiset ovat jo pitkään kuvailleet vahvaa suhdetta hevosiinsa, mutta tähän asti ei ole ollut olemassa validoitua menetelmää ihmisen ja hevosen välisen suhteen kiintymystyyppien arvioimiseksi.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat käyttivät erityistä kyselylomaketta mittaamaan, kuinka ihmiset muodostavat emotionaalisen kiintymyksen hevoseensa, ja arvioivat sen tehokkuutta.

Tutkimusta varten kehitetty kyselylomake, Horse Attachment Questionnaire (HAQ), mukauttaa olemassa olevaa mittaustapaa, jota käytetään koirien ja kissojen kaltaisten lemmikkieläinten kohdalla. Kyselyn avulla tutkijat voivat tarkastella ainutlaatuista ihmisen ja hevosen välistä suhdetta kiintymysteorian näkökulmasta. Kiintymyssuhdeteoria kuvaa sitä, miten yksilöt muodostavat ja ylläpitävät tunnepohjaisia siteitä muihin. Sitä on perinteisesti käytetty vanhemman ja lapsen sekä aikuisten välisissä suhteissa, mutta sitä on sovellettu myös ihmisen ja lemmikin välisiin suhteisiin.

Näitä suhteita kuvataan usein kahden ulottuvuuden kautta: kiintymykseen liittyvä ahdistus, joka heijastaa huolta omasta rakastettavuudesta, sekä kiintymykseen liittyvä välttely, joka kuvaa haluttomuutta tukeutua toiseen tai tulla liian lähelle.

Tutkimuksessa kerättiin vastauksia 2 287 hevosenomistajalta 21 maasta, joista suurimmat ryhmät olivat Ranskasta ja Suomesta. Osallistujat täyttivät muokatun version Pet Attachment Questionnaire -kyselystä, jonka väittämät oli sovitettu koskemaan hevosia lemmikkien sijaan.

Tutkimuksessa tehdyt tilastolliset analyysit vahvistivat, että suurin osa kysymyksistä toimi hyvin kuvaamaan ihmisen suhdetta hevoseen ja paljasti saman kahden ulottuvuuden rakenteen, eli ahdistuneisuuden ja välttelyn. Sama rakenne on aiemmin havaittu ihmisten välisissä ja ihmisen ja lemmikin välisissä suhteissa.

Tulokset toivat myös esiin, kenellä on todennäköisimmin taipumus raportoida ahdistuneita tai vältteleviä siteitä hevoseensa. Nuoremmat omistajat ja henkilöt, jotka olivat persoonallisuudeltaan neuroottisempia, saivat useammin korkeat pisteet ahdistuneessa kiintymyksessä. Tämä tarkoittaa, että he ovat huolissaan läheisyyden menettämisestä hevoseensa tai tarvitsevat toistuvasti varmistusta siitä, että hevonen pitää heistä tai tarvitsee heitä. Miespuoliset omistajat puolestaan raportoivat useammin välttelevää kiintymystä, mikä viittaa taipumukseen pitää tunne-etäisyyttä hevoseen.

– Tuloksemme osoittaa, että hevoset voivat toimia ihmisille merkityksellisinä kiintymyshahmoina, aivan kuten lemmikit tai muut ihmiset. Validoimalla tämän kyselylomakkeen meillä on nyt luotettava tapa mitata näitä siteitä ja tutkia, miten esimerkiksi persoonallisuus ja kulttuuri niitä muovaavat, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Aada Ståhl Helsingin yliopistosta.

Myös kulttuurisia eroja havaittiin tutkimuksessa: malli sopi hieman paremmin ranskalaisille hevosenomistajille kuin suomalaisille. Tutkijat arvelevat tämän liittyvän ratsastuskäytäntöjen eroihin. Esimerkiksi tässä aineistossa ranskalaiset omistajat olivat useammin hevostensa ainoita ratsastajia, ja näin ollen viettivät mahdollisesti enemmän aikaa hevostensa kanssa verrattuna suomalaisiin, jotka useammin jakoivat hevosensa muiden kanssa. Tällaiset erot voivat vaikuttaa siihen, miten kiintymyssuhteen eri puolia tunnistetaan.

Turun yliopiston tutkija tohtori Océane Liehrmann, joka oli tutkimuksen alullepanija, kertoo, että Horse Attachment Questionnaire tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia tulevalle tutkimukselle.

– Se tarjoaa vankan perustan sille, miten kiintymys vaikuttaa paitsi hevosenomistajien hyvinvointiin mutta myös hevosten hoitoon ja koulutukseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että epävarmat kiintymystyylit lemmikinomistajilla voivat vaikuttaa siihen, miten eläimiä kohdellaan ja jopa niiden käyttäytymiseen. Näiden havaintojen soveltaminen hevosiin voi parantaa ymmärrystä siitä, miten ihmisen psykologia muokkaa hevosten hyvinvointia, Liehrmann sanoo.

Tutkijat korostavat, että tätä työkalua voidaan hyödyntää myös käytännön sovelluksissa, kuten hevosavusteisessa terapiassa, jossa hevosia käytetään osana ihmisten kanssa tehtävää terapeuttista työtä. Mahdollisuus mitata yksilöllisiä eroja kiintymyksessä voi auttaa räätälöimään tällaisia interventioita entistä tehokkaammin. Myös kouluttajat ja alan ammattilaiset voivat hyötyä ymmärtämällä, miten kiintymystyylit vaikuttavat viestintään, käsittelyyn ja koulutuksen tuloksiin.