Toistuvan ja vakavan väkivallan monialainen riskinarviointi on tärkeä osa väkivaltaan puuttumista

Suomessa tänä vuonna tapahtuneet lähisuhdesurmat ovat järkyttäneet monia ja nostaneet esiin vakavan väkivallan riskinarvioinnin ja -hallinnan merkityksen. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on tehty määrätietoista työtä lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen edistämiseksi. On kuitenkin selvää, että työtä on edelleen kehitettävä ja olemassa olevia hyviä käytänteitä ylläpidettävä.

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Parhaillaan kansallisesti viimeistellään Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaa, joka määrittelee konkreettisia toimenpiteitä väkivallan ehkäisemiseksi.

Oma Hämeessä laadittu lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma toimii strategisena ohjenuorana alueen väkivaltatyölle. Suunnitelman myötä on panostettu muun muassa ammattihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen, tuki- ja konsultaatiorakenteisiin sekä asiakastyön eri menetelmiin.

Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorin Satu Lyytisen mukaan strategisen tason suunnitelmat ja asiakirjat luovat raamit ja sitouttavat eri toimijoita yhteiseen muutostyöhön.

– Lopulta vain sillä on merkitystä, miten toimenpiteet konkretisoituvat arjessa. Esimerkiksi miten hyvin ammattihenkilöt tunnistavat väkivallan eri muotoja ja ottavat väkivallan puheeksi osana oman tehtävänsä hoitoa tai millaista apua ja tukea väkivaltaan saa, Lyytinen toteaa.

Kohti kokonaisvaltaisempaa riskinarviointia

Istanbulin sopimuksesta tuleva riskinarviointivelvoite on Suomessa voimassa lain tasolla. Se tarkoittaa, että kaikkien viranomaisten, jotka kohtaavat työssään väkivaltaa kokeneita asiakkaita, tulee arvioida väkivallan riskiä, vakavuutta ja erityisesti kuolemanvaaraa. Moniammatillista riskinarviointia – ja hallintaa on Kanta-Hämeessä tehty pitkään.

Moniammatillisessa työskentelyssä eri hallinnon alojen työntekijät yhdistävät osaamisensa asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tänä vuonna alueellamme on lähdetty kehittämään monialaista työskentelyä parisuhdeväkivallan uhrille suunnatun MARAK-menetelmän pohjalta. Siinä vakavan väkivallan riskinarviointia ja -hallintaa tehdään kaikkien osapuolten (kokija, tekijä ja väkivallalle altistunut lapsi) tilanteesta, selittää Lyytinen.

–  Monialaista riskinarviointia on tehtävä aina väkivaltaepäilyn syntyessä, riippumatta lähisuhteen muodosta. Väkivaltaa voi käyttää kumppanin tai ex-kumppanin lisäksi oma lapsi, vanhempi tai muu sukulainen. Ikäihmiset on tunnistettu tässä erityisen haavoittuvana ryhmänä, Lyytinen jatkaa.

Riskinarviointi alkaa ammattihenkilön havainnoista ja huolesta. Erilaisten työkalujen avulla ammattilainen voi arvioida, onko asiakkaan tai potilaan tilanteessa kohonnut riski väkivallan uusiutumiseen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi aiempi väkivaltaisuus, tekijän kontrolloiva käytös ja eroaikeet lisäävät vakavan väkivallan riskiä.

Moniammatillisessa yhteistyössä laaditaan suunnitelma osapuolten turvallisuuden parantamiseksi ja seurataan sen toteutumista. Tyypillisesti riskinarviointia tehdään yhdessä poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, Rikosuhripäivystyksen ja Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa.

– Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö koordinoi riskinarvioinnin toteutumista yhdessä omatyöntekijän kanssa. Lainsäädäntömme korostaa poliisin ja sosiaalihuollon roolia väkivaltatilanteissa eikä näiden ammattiryhmien virkavastuulle kuuluvia tehtäviä voi delegoida muille. Monialainen työskentely tukee vaativaa viranomaistyötä ja kokonaistilanteen arviointia. Yksittäinen ammattilainen ei pysty muodostamaan riittävää kuvaa tilanteen vakavuudesta, Lyytinen korostaa.

Kohtaaminen vaatii ymmärrystä

Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on hyvin vaurioittavaa ja sillä voi olla pitkäaikaisia fyysisiä, psyykkisiä, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia. Väkivalta vaikuttaa paitsi sen eri osapuoliin, myös läheisiin.

– Väkivaltatyössä huomioidaan traumaattisten tapahtumien vaikutukset ihmiseen ja asiakkaan voimavarat. Monialaista riskinarviointia on tehty esimerkiksi turvakotijakson aikana hyödyntäen suojattuja etäyhteyksiä. Sitä voidaan tehdä myös asiakkaan suostumuksella usein ammattilaisten välisenä yhteistyönä, jolloin omaa kipeää asiaa ei joudu itse avaamaan useille eri tahoille. Palvelut ovat helposti pirstoutuneita, mutta poislähettämisen kulttuuria pyrimme minimoimaan, Lyytinen toteaa.

Väkivalta ei lopu yksin uhria turvaamalla ja suojaamalla. Väkivaltatyössä kiinnitetään huomiota myös väkivaltaa käyttäneen tai sen käyttöä pelkäävän muutosmotivointiin ja palveluohjaukseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on estää väkivallan jatkuminen.

– Suhteissa, joissa väkivaltaa esiintyy, on usein myös paljon muita elementtejä. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista silloin kun rakas ihminen satuttaa tai kun satuttaa itselleen rakasta ihmistä. Emme hyväksy väkivaltaa, mutta voimme pyrkiä ymmärtämään taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotta muutos olisi mahdollista, Lyytinen tiivistää.

Apua lähisuhdeväkivaltaan - Oma Häme

Akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa soita hätänumeroon 112 tai kun tarvitset kiireellistä apua sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 03 629 6560 (avoinna 24/7).

Kiireettömässä tilanteessa soita lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön p. 03 629 6562 (ma-pe 8-15).