Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin
18.9.2025 10:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.
Selvitys tarkastelee Pääministeri Petteri Orpon hallituksen työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen toteuttamien heikennysten vaikutuksia Palvelualojen ammattiliiton (PAM) alojen työntekijöiden toimeentuloon ja työllisyyteen.
Pääasiallisena analyysimenetelmänä selvityksessä olivat SISU-mikrosimulointimalliin perustuvat laskelmat, joiden lisäksi tehtiin kuvailevia tilastoanalyysejä Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistoilla ja Kelan toimeentulotukitilastoilla. Näiden avulla arvioitiin työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen muutosten vaikutuksia eri työntekijäryhmiin sukupuolen, osa-aikaisuuden ja tulotason mukaan. Työllisyysvaikutusten osalta käytiin läpi aiempaa tutkimuskirjallisuutta suojaosan poistamisen vaikutuksista työttömyyden aikaisen työnteon kannustimiin.
Käytettävissä olevat tulot laskevat, toimeentulotuen tarve kasvaa
SISU-mallilaskelmien mukaan käytettävissä olevat tulot laskevat noin neljännekselle palvelualoilla työskentelevistä. Ennen uudistuksia asumistukea saa noin joka kuudes palvelualoilla työskentelevä, kun taas muutosten jälkeen tukea saa enää vain noin joka kymmenes. Asumistuen taso laskee uudistusten jälkeen noin kolmanneksella. Myös työttömyysturvan saajien osuus laskee muutosten jälkeen, mutta paljon vähemmän. Uudistukset lisäävät myös toimeentulotuen tarvetta; toimeentulotuen saajien osuus nousee 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin ja toimeentulotuen tarpeen määrä kasvaa.
Osa-aikatyötä tekevät kärsivät eniten
SISU-mallin laskelmien mukaan sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat palvelualojen sisällä enemmän osa-aikatyötä tekevien ja varsinkin osa-aikatyötä tekevien naisten toimeentuloon ja pienipalkkaisiin tuloluokkiin. Kokoaikatyötä tekeville vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Soviteltua työttömyysetuutta saaneet suurimpia häviäjiä
Soviteltua työttömyysetuutta saaneiden joukossa käytettävissä olevat tulot laskevat enemmän kuin muissa ryhmissä yksityisten palvelualojen sisällä. Heidän osaltaan toimeentulotuen saanti kasvaa myös eniten. Palvelualoilla soviteltua etuutta saaneita oli 7,6 prosenttia.
”Koska naiset tekevät palvelualoilla miehiä useammin osa-aikatyötä ja työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, kantavat he uudistuksista myös suhteellisesti suurimman taakan”, korostaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Rahoitus
Selvityksen toteuttamista rahoittivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Työn ja talouden tutkimus LABORE.
Tutkijat
Milla Nyyssölä, KTT, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus Labore
Merja Kauhanen, KTT, johtava tutkija, Työn ja talouden tutkimus Labore
Raportti löytyy tulostettavassa PDF-muodossa tämän tiedotteen liitteistä. Linkki raporttiin (avautuu 18.9.2025 klo 10).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Kuluttajien luottamuskuilut ovat kasvun hiljainen jarru31.8.2026 12:16:31 EEST | Blogi
Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.
Seminaari: Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa28.8.2026 15:21:51 EEST | Kutsu
Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme