Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin
17.9.2025 10:18:13 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä.
Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa.
"On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Selvityksessä tarkasteltiin kuntien hyvinvointipanostuksia ja kuntien tekemiä taloudellisia ja toiminnallisia panostuksia oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vuosien 2010–2024 aikana.
Massiivisia panostuksia lasten ja nuorten arkeen
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2010–2023 perusopetukseen, lukioihin ja nuorisotyöhön palkattiin noin 13 000 uutta työntekijää ja perusopetuksen nettokustannukset kasvoivat 1,9 miljardilla eurolla. Perusopetuksen oppilas–opettaja -suhde on parantunut 16 oppilaasta 15:een.
Opettajien lisäksi myös muuta henkilöstöä on palkattu lisää: 94 prosenttia kunnista tarjoaa koulunuorisotyötä, ja kouluissa työskentelee entistä enemmän hyvinvointia tukevia aikuisia. Koulu kokoaa yhteen laajan joukon opettajia, kuraattoreita, ohjaajia ja muita oppimista ja hyvinvointia tukevia ammattilaisia. Kouluikäisten palvelut ovat monipuolistuneet myös lainsäädännön muutosten myötä.
”Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja lasten ja nuorten hyväksi. Ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla,” toteaa hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius Kuntaliitosta.
Selvityksessä on koottu laajasti tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä ja kuntien toimista vuosina 2010–2024. Aineistona on hyödynnetty muun muassa Kouluterveyskyselyjen tuloksia, TEA-viisaria, taloudellisia tunnuslukuja sekä henkilöstömäärien kehitystä.
Hyvinvointi polarisoituu entisestään
Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä (v. 2023). Osalla lapsista ja nuorista on kuitenkin kasvanut tuen tarve. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet, yksinäisyys ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla v. 2010-2024. Oppimistulokset ovat laskeneet, vaikka resursseja on kasvatettu.
”Koulussa lapset ja nuoret kohdataan joka päivä ja lisäksi kunnan vapaa-ajan palveluilla on iso rooli nuorten elämässä. Kouluikäisten kanssa toimii laaja joukko aikuisia ja lainsäädäntö on tuonut arkeen uusia palveluita. On silti paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä,” pohtii koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.
Haasteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja
Lasten ja nuorten arkeen vaikuttavat monet ilmiöt, joita kunnat eivät yksin voi hallita: mielenterveyden haasteet, yksinäisyys, liikkumattomuus, digitalisaatio, perheisiin ja järjestöihin kohdistuneet leikkaukset sekä globaali epävakaus. Nämä haasteet ovat luonteeltaan ”saippuamaisia” – ne liukuvat helposti otteesta.
”Kun resursseja on vaikea lisätä, meidän on pohdittava, miten monien muutosten keskellä turvataan kuntien toimintaedellytykset ja niiden kyky luoda lapsille ja nuorille kestävä pohja hyvälle elämälle. Erityisesti pitäisi ratkaista, miten autamme niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten tukea tarvitsevat. Yhtään lasta ja nuorta ei saa hukata,” korostaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Lasten määrä vähenee, mutta kustannukset eivät pienene samassa suhteessa
Selvitysjakson aikana syntyvyyden lasku ei vielä näkynyt oppivelvollisuusikäisten kokonaismäärässä. Vuoteen 2030 mennessä perusopetusikäisiä on kuitenkin arviolta 80 000 vähemmän. Samalla kustannukset kasvavat ja palvelutarpeet moninaistuvat. Tämä asettaa kunnille entistä kovempia vaatimuksia.
Kuntien tekemä työ on jo osoittanut, että hyvinvointia voidaan rakentaa määrätietoisesti. Seuraavaksi on ratkaistava, miten luodaan rakenteita, jotka auttavat erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat eniten tukea.
Yhteistyö on avain, mutta palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle
Kuntien palveluilla rakennetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta, mutta ongelmien ratkaiseminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta. Perhe, ystävät ja vapaa-aika ovat tärkeitä, ja lasten ja perheiden palveluissa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on välttämätöntä. Myös järjestöillä on keskeinen rooli.
Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. On pystyttävä myös tarkastelemaan, mitä voidaan tehdä toisin. Tämän vuoksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa. Tulevaisuudessa on tärkeää hakea ratkaisuja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja osaamista sekä hyödyntää jo kerättyä hyvinvointitietoa toiminnan kehittämisessä.
Keskeinen havainto selvityksen pohjalta on, että vanha tapa toimia siiloissa ei enää riitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymykset edellyttävät uudenlaista yhteistä tekemistä ja sallivampaa lainsäädäntöä, joka tukee pitkäjänteistä kehittämistä.
Lisätietoa
Tutustu raporttiin: Kuntapalveluiden vaikuttavuus? Oppivelvollisuusikäisten hyvinvoinnin ja kuntien panostusten tarkastelua | Kuntaliitto.fi
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Maria Salenius
hyvinvointiasioiden johtaja
Maria.Salenius@kuntaliitto.fi
+358 50 561 0466
Irmeli Myllymäki
koulutusasioiden johtaja
irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi
+358 46 921 4443
Susanna Huovinen
varatoimitusjohtaja
susanna.huovinen@kuntaliitto.fi
+358 9 771 2006
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto: Kuntien uudistamiseen tarvitaan nippu rohkeita ratkaisuja15.9.2026 15:02:26 EEST | Tiedote
Suomen on uudistettava kuntia hallitusti, rohkeasti ja nopeasti, sillä muuten väestönmurros pakottaa muutokseen hallitsemattomasti kunta ja palvelu kerrallaan. Kuntaliitto julkaisi uuden keskustelualoitteen, jossa arvioidaan kolmea ratkaisusuuntaa, yhteistyön lisäämistä, tehtävien eriyttämistä ja kuntarakenteen muutoksia. Johtopäätös on selvä: nykytila ei ole kestävä, mutta myöskään mikään yksittäinen ratkaisu ei yksin riitä.
Kommunförbundets ekonomibarometer: Det samhällsekonomiska uppsvinget syns ännu inte i uppskattningarna för kommunekonomin15.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunernas ekonomiska nuläge ter sig rätt stabilt, enligt ekonomidirektörernas senaste bedömningar. På 12 månaders sikt ser utsikterna dock en aning sämre ut. Hela 40 procent av kommunernas ekonomidirektörer anser att det finns ett tryck på att höja skattesatsen. Dessutom anser de flesta att det finns ett måttligt eller stort behov av anpassningsåtgärder även i framtiden. Enligt ekonomidirektörerna kommer det ekonomiska spelrummet att minska i kommuner av alla storlekar under de kommande 10 åren. Det framgår av enkäten Ekonomibarometern, som Kommunförbundet genomfört i höst.
Kuntaliiton Talousbarometri: Kansantalouden piristyminen ei näy vielä kuntien talousjohdon odotuksissa15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Kuntien talouden nykytila näyttäytyy talousjohtajien tuoreiden arvioiden mukaan melko vakaalta. Näkymät kuitenkin heikkenevät hieman arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Veroprosentin korotuspaineen tunnisti jopa 40 % vastanneista. Lisäksi valtaosa talousjohtajista näkee kohtalaista tai huomattavaa tarvetta sopeutustoimille myös tulevaisuudessa. Talousjohtajien näkemysten mukaan taloudellinen liikkumavara pienenee seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikenkokoisissa kunnissa. Tiedot selviävät Kuntaliiton syksyn Talousbarometristä.
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme