Timo Furuholm: STT:n alasajo ja mediakentän kaventuminen vaarantavat demokratian

– Lähes kaikissa länsimaissa toimii kansallinen uutistoimisto. STT täydentää suomalaisten lehtien uutisointia valtakunnallisilla ja kansainvälisillä uutisilla. Jos STT kaatuu, suomalainen uutistarjonta yksipuolistuu entisestään ja demokratia kärsii, Furuholm sanoo.

Mediakentän ahdinkoa syventää mainosmarkkinoiden murros. Kansainväliset digijätit, Google ja Meta, tekevät merkittävän osan digimainonnasta, mikä on syönyt perinteisten uutismedioiden taloudellista pohjaa. Samalla uutismedian omistus on keskittynyt erityisesti sanomalehtialalla, ja useissa maakunnissa lehdistö on yhden konsernin hallussa.

– Riippumaton ja monipuolinen uutisvälitys on ensiarvoisen tärkeää aikana, jolloin väärä tieto leviää verkossa ennennäkemättömän nopeasti. Jos luotettava uutisinfrastruktuuri rapautuu, kansalaiset jäävät alttiiksi manipulaatiolle, Furuholm sanoo.

Furuholm kysyy hallitukselta, millaisiin toimiin se ryhtyy turvatakseen monipuolisen tiedonvälityksen ja STT:n tulevaisuuden. Hän nostaa esiin mahdollisina ratkaisuina kohdennetut mediatuet ja kansainvälisten alustojen tiukemman sääntelyn. Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa on jo lainsäädäntöä ja viranomaistoimia tiedonvälityksen monipuolistamiseksi, ja Suomen tulisi Furuholmin mukaan arvioida vastaavia keinoja omiin olosuhteisiinsa.

– Liikenne- ja viestintäministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin. Siinä mäiskeessä on tainnut jäädä huomaamatta koko muun mediakentän kriisi, Furuholm sanoo.

– Hallituksen on otettava vakavasti uutismedian kriisi ja ryhdyttävä toimiin ennen kuin on liian myöhäistä.

Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

_________________________________________________________

Kirjallinen kysymys

suomalaisen mediakentän kaventumisesta ja STT:n tilanteesta

Eduskunnan puhemiehelle

Sanoma Media Finlandin (SMF) uutismediat ovat ilmoittaneet aikovansa vähentää STT:n uutistoimisto- ja kuvapalveluiden käyttöä tai lopettaa sen kokonaan. Sanoma on STT:n suurin asiakas ja taloudellinen omistaja, joten sen asiakkuuden menettäminen voi johtaa STT:n nykyisen toimintamallin loppumiseen ja jopa uutistoimiston alasajoon.

Lähes kaikissa länsimaissa on kansallinen uutistoimisto. STT perustettiin 1887, ja täten se on yksi maailman vanhimmista uutistoimistoista. Se täydentää maakunta- ja paikallislehtien uutistarjontaa tuottamalla erityisesti valtakunnallisia ja ulkomaan uutisia, joita lehtien omat toimitukset eivät pysty kattamaan, ja ne voivat keskittyä paikallisuutisiin.

On vaarana, että STT:n toiminnan kaventuminen yksipuolistaa valtakunnallisten ja alueellisten lehtien uutistarjontaa. Sekä julkinen keskustelu että demokratia kärsivät, jos keskeiset uutislähteet heikentyvät. Nykyisen kaltaisella kehityksellä vain suurimmat mediatalot pystyvät ylläpitämään kattavaa toimintaansa, mikä voi johtaa entistä voimakkaampaan omistuskeskittymiseen.

Suomen mainosmarkkinoilla kilpailu on koventunut digijättien nousun myötä. Google ja Meta hallitsevat digimainontaa, ja merkittävä osa mainosrahoista ohjautuu hakukoneisiin ja sosiaalisen median alustoille. Tämä on heikentänyt kotimaisen uutismedian mahdollisuuksia rahoittaa journalismia mainostuloilla ja lisännyt painetta löytää uusia tulonlähteitä ja säästökohteita.

Valtioneuvoston kanslian tutkimusraportin mukaan Suomessa uutismedian omistus on keskittynyt merkittävästi erityisesti sanomalehtialalla. Esimerkiksi useimmissa maakunnissa sanomalehdet ovat yhden konsernin hallinnassa, mikä saattaa johtaa sisällön päällekkäisyyteen ja uutistarjonnan kaventumiseen. Raportista käy ilmi, että keskittyminen voi heikentää tiedon moninaisuutta ja tasapuolisuutta, mikä puolestaan uhkaa sananvapautta ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua informoituun päätöksentekoon.

Aikana, jolloin verkossa leviää valtava määrä virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa, korostuu erityisesti riippumattoman uutismedian merkitys. Jos luotettavan uutisvälityksen infrastruktuuri rapautuu, kansalaiset ovat entistä haavoittuvampia väärän tiedon ja manipulatiivisen vaikuttamisen edessä.

Koko hallituskauden ajan hallituksen ja Liikenne- ja viestintäministeriön huomio on painottunut Yleisradion heikentämiseen, mikä on vienyt huomiota laajemmalta mediakentältä ja sen rakenteellisista haasteista. Herääkin kysymys, ovatko ministeriö ja hallitus riittävän aktiivisesti seuranneet koko suomalaisen mediakentän ajankohtaista tilannetta.

Mahdollisia keinoja mediakentän kaventumisen estämiseksi voisivat olla kohdistetut mediatuet erityisesti pienille ja alueellisille toimijoille ja kansainvälisten digialustojen parempi sääntely. Vertailukelpoisissa maissa, kuten Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa, on lainsäädäntöä ja viranomaistoimintaa, joilla pyritään hallitsemaan mediakentän keskittymistä ja turvaamaan monipuolinen tiedonvälitys. Ministeriön olisi tarkoituksenmukaista käynnistää selvitys, jossa tarkasteltaisiin, mitkä toimet ovat osoittautuneet tehokkaiksi median yksipuolistumisen suitsimisessa ja millaisia vastaavia prosesseja voitaisiin soveltaa Suomen olosuhteissa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus ryhtyy 1) estääkseen suomalaisen mediakentän kaventumista ja turvatakseen monipuolisen ja luotettavan tiedonvälityksen sekä 2) varmistaakseen valtakunnallisen uutistoimiston, STT:n, toiminnan jatkumisen?

Helsingissä 18.9.2025

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Timo Furuholm [vasemmistoliitto]